Siirry sisältöön

Emo-tytäryhtiödirektiivin muutosten täytäntöönpano osinkoverotuksessa

08.10.2015

Hallitus esittää, että yhteisöjen saamien osinkotulojen verotusta muutettaisiin perustuen Euroopan unionin ns. emo- ja tytäryhtiödirektiivin muutokseen. Direktiivin muutoksella verovapauden soveltamisalaa on kavennettu, mikä tulee ottaa huomioon myös kansallisessa osinkoverosääntelyssä.

EU:n emo-tytäryhtiödirektiivi (2011/96/EU) velvoittaa jäsenvaltiot vapauttamaan verosta eri jäsenvaltiossa sijaitsevan tytäryhtiön emoyhtiölle jakamat voitot tai hyvittämään siitä ulkomailla kannettu vero. Näin siinäkin tapauksessa, että kyseistä voitonjakoa on käsitelty vähennyskelpoisena kuluna jäsenvaltiossa, johon tytäryhtiö on sijoittautunut. EU:ssa on kuitenkin todettu, että direktiiviin perustuvaa osinkojen laajaa verovapautta käytetään hyväksi erityisesti monikansallisten konsernien niin sanotuissa verotuksen hybridirahoitusjärjestelyissä. Tällaiset hybridilainajärjestelyt johtavat usein tahattomaan kaksinkertaiseen verottamatta jättämiseen, kun rajat ylittävän hybridilainan maksuja käsitellään verovähennyskelpoisena kuluna yhdessä jäsenvaltiossa ja verosta vapautettuna voitonjakona toisessa jäsenvaltiossa.

Emo-tytäryhtiödirektiivin muuttamisen tarkoituksena onkin tarkistaa direktiiviin sisältyvää väärinkäytösten vastaista sääntöä, jonka katsottiin olevan epäselvä ja sekaannusta mahdollisesti aiheuttava, sekä poistaa hybridijärjestelyjen helpoksi tekemä kaksinkertaisen verottamatta jäämisen ongelma EU:ssa. Kansallisesti direktiivin muutos on saatettava voimaan 31. päivänä joulukuuta 2015. Muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa.

Hallituksen esityksessä (HE 59/2015) ehdotetaan, että jatkossa yhteisön saama osinkotulo olisi veronalaista tuloa siltä osin kuin suoritus on verotuksessa vähennyskelpoinen osingon maksajalle. Rajoitusta sovellettaisiin riippumatta siitä, onko suorituksen maksaja tosiasiassa vähentänyt suorituksen verotuksessaan. Kansallisen lainsäädännön selkeyttämiseksi Suomen lainsäädäntöön ehdotetaan sisällytettäväksi myös direktiivin muutoksen mukainen yhteisöjen osinkoveroetujen väärinkäyttöä ehkäisevä säännös eli veronkiertosäännös. Säännöstä sovellettaisiin yhteisöjen verotuksessa järjestelyihin, jotka eivät ole aitoja ja joilla pyritään perusteettomasti hyödyntämään osinkotulon verovapautta koskevia säännöksiä. Säännöksen soveltamisedellytysten täyttyessä osinko olisi veronalainen.

Niina Uski


Aiheeseen liittyvät julkaisut