Siirry sisältöön

Euroopan Unionin taistelu rahanpesua vastaan jatkuu

22.05.2015

Euroopan parlamentti äänesti keskiviikkona 20.5.2015 neljännen rahanpesudirektiivin hyväksymisen puolesta. Rahanpesudirektiivi tulee vahvistamaan Euroopan Unionin rahanpesua koskevaa lainsäädäntökehystä. Lainsäädännön tavoitteena on taistella verorikoksia, järjestäytynyttä rikollisuutta ja terroristien rahoitusta vastaan koko Euroopan Unionin alueella. Käytännössä tulevan lainsäädännön avulla kansalliset viranomaiset voivat paremmin tunnistaa epäilyttävät rahansiirrot. Direktiivi tulee helpottamaan myös tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa implementoida rahanpesudirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Juuri hyväksytyn rahanpesudirektiivin merkittävin uudistus on uuden rekisterijärjestelmän luominen jäsenvaltioihin. Tarkoituksena on ensimmäistä kertaa perustaa jokaiseen jäsenvaltioon kansallinen keskitetty rekisteri, josta löytyy merkintä kaikista jäsenvaltion alueella toimivista yritysten taustalla olevista todellisista edunsaajista (ultimate beneficial owners). Rekisteristä on mahdollista saada yksityiskohtaista tietoa todellisten edunsaajien nimestä, syntymäajasta, kansallisuudesta, asuinvaltiosta ja tarkemmista omistukseen liittyvistä yksityiskohdista. Tiedot tulevat olemaan avoinna ainakin viranomaisille, sekä muille tahoille, joilla on perusteltu syy päästä katsomaan tietoja. Myös yksityishenkilöt voivat päästä tutkimaan tietoja tietyin edellytyksin.

Keskitetyn rekisterin perustamisen lisäksi direktiivi edellyttää yksityiskohtaista raportointia mm. lakimiehiltä, pankeilta ja kiinteistönvälittäjiltä. Näiden toimijoiden tulee raportoida asiakkaiden epäilyttävistä liiketoimista viranomaisille. Tarkempaa sääntelyä annettiin myös poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden osalta, joiden osalta korruptioriskin katsotaan olevan korkeampi. Poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä ovat esimerkiksi valtioiden päämiehet, kansanedustajat, korkeimpien oikeuksien tuomarit ja näiden perheenjäsenet. Kyseisten henkilöiden liiketoimien osalta tulee direktiivin edellyttämällä tavalla ryhtyä lisätoimenpiteisiin korruption vastaisen toiminnan edistämiseksi, erityisesti jäsenvaltioissa, jossa korruptio on laajalle levinnyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden omaisuuden ja varallisuuden taustat tutkitaan entistä tarkemmin.

Huolimatta mittavista muutoksista, vain tulevaisuus näyttää pystyykö Euroopan Unioni uuden direktiivin avulla taistelemaan tehokkaammin korruptiota vastaan.


Aiheeseen liittyvät julkaisut