Fortumin ja Uniperin yrityskauppa – mistä on kyse lainsäädännöllisestä näkökulmasta?

Laura Jaatinen

Blogit

03.11.2017

Uutisissa on syyskuun lopusta lähtien saatu mielenkiinnolla seurata Fortumin ja Uniperin taistelua Uniperin osakkeista. Muun muassa Helsingin Sanomat uutisoi 26.9.2017, että Fortum sopi saksalaisen E.onin kanssa energiayhtiö Uniperin kaupasta, jota oli ilmeisesti suunniteltu jo vuosia. Fortum ostaa E.onilta 47 % prosentin omistusosuuden Uniperista. Lisäksi Fortum joutuu tekemään Saksan yrityskauppalainsäädännön vuoksi julkisen ostotarjouksen kaikista lopuistakin Uniperin osakkeista. Mielenkiintoisen kaupasta on tehnyt Fortumin ja Uniperin välinen julkinen riitely. Keskiviikkona 1.11 Helsingin Sanomissa julkaistiin Uniperin toimitusjohtajan allekirjoittama viesti, jossa kyseenalaistettiin koko kauppa. Mistä kuitenkin koko ostotarjousprosessissa on kyse? Mitä tarkoittaa julkinen ostotarjous ja miksi Fortum joutui tekemään ostotarjouksen lopuistakin osakkeista? Kauppaan sovelletaan Saksan lainsäädäntöä, mutta alla kerrotaan Suomessa tapahtuvista ostotarjouksista suomalaisen lainsäädännön mukaan.

Suomessa arvopaperimarkkinalaki sääntelee julkisia osakeyhtiöitä koskevia vapaaehtoisia sekä pakollisia julkisia ostotarjouksia, jotka ovat yksi yrityskaupan muoto. Vapaaehtoisessa julkisessa ostotarjouksessa julkinen osakeyhtiö tarjoutuu vapaaehtoisesti ostamaan jonkin pörssiyhtiön osakkeet, joko osittain tai kokonaan. Useimmiten ostotarjous tehdään kaikista osakkeista. Pakollisesta julkisesta ostotarjouksesta puhutaan silloin, kun osakkeenomistaja joutuu arvopaperimarkkinalain säännösten vuoksi tarjoutumaan ostamaan omistamiensa osakkeiden lisäksi loputkin kohdeyhtiön osakkeista. Tämä velvollisuus syntyy silloin, kun osakkeenomistajan omistus kasvaa yli 30 prosentin tai 50 prosentin kohdeyhtiön äänimäärästä.

Vapaaehtoisia ostotarjouksia on kahdenlaisia, niin sanottuja vihamielisiä tai tämän vastakohtia, kutsutaan näitä vapaasti suomennettuna vaikka ystävämielisiksi. Termit tulevat englanninkielestä, jossa käytetään termejä hostile takeover sekä friendly takeover. Normaalisti tarjouksentekijän sekä kohdeyhtiön hallitukset sopivat keskenään yrityskaupasta, jolloin mitään vihamielisyyksiä ei synny ja molemmat yhtiöt ovat tietoisia ja neuvottelevat mahdollisesta yrityskaupasta. Vihamielisestä yritysvaltauksesta puhutaan silloin, kun tarjouksentekijä ei ennen ostotarjouksen julkistamista neuvottele kohdeyhtiön hallituksen kanssa aiotusta yrityskaupasta.

Syy, miksi vapaaehtoiset ostotarjoukset tehdään usein kaikista kohdeyhtiön osakkeista, johtuu arvopaperimarkkinalain 11 luvun 21 §:stä. Sen mukaan velvollisuutta tehdä pakollinen ostotarjous ei synny silloin, kun arvopaperit on hankittu julkisella ostotarjouksella, joka on tehty kaikista kohdeyhtiön osakkeista.

Osakkeenomistajia ei voida pakottaa hyväksymään ostotarjousta ja jokainen osakkeenomistaja harkitsee itse, myykö se omistamansa osakkeet tarjouksentekijälle. Mielenkiintoista nähdä, miten Fortumin ja Uniperin välisessä niin sanotussa hostile takeoverissa käy.