Green deal -sopimukset kestävän kehityksen mahdollistajina

Kestävän kehityksen ja kiertotalouden toteuttaminen nykylainsäädännön keinoin on osoittautunut haastavaksi. Tavoitteisiin ei aina päästä tavoitellussa aikataulussa tai laajuudessa. Täytäntöönpano on hidasta eikä lainsäädäntö aina seuraa mukana riittävän ajoissa. Haasteeseen pyritäänkin nykyisin vastaamaan vapaaehtoisin keinoin. Green deal -sopimukset ja yritysten niihin tekemät sitoumukset ovat osa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan yhteiskuntasitoumusta. Yhteiskuntasitoumus on tulkinta siitä, mitä kestävä kehitys tarkoittaa. Siinä sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista, joilla julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa edistää kestävää kehitystä.

Green deal -sopimus on luotu työkaluksi valtion ja elinkeinoelämän välille ilman, että sen toteuttaminen edellyttäisi lainsäädännöllisiä muutoksia. Sopimusten solmiminen perustuu vapaaehtoisuuteen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Elinkeinoelämän lisäksi myös julkinen sektori voi sitoutua sopimukseen. Täten myös kuntasektorilla on mahdollisuus osallistua omalta osaltaan tavoitteiden täytäntöönpanoon. Sopimusten tavoitteena on edistää yhdessä kestävän kehityksen tavoitteita ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi.

Olennaista green deal -sopimuksille on se, että niissä voidaan vapaaehtoisuuteen perustuen asettaa toimialoittain lainsäädännön edellyttämiä ankarampia tavoitteita. Lainsäädännöllistä lisäsääntelyä ei aina tarvita. Ratkaisevaksi muodostuu toimialajärjestöjen ja niiden jäsenyritysten kyky ja halu ankarampien tavoitteiden saavuttamiseksi. Yritysten näkökulmasta sitoutuminen toimialajärjestön solmimaan sopimukseen avaa niille mahdollisuuden profiloitua yhteiskuntavastuuseen ja kestävään kehitykseen osallistuvaksi aktiiviseksi toimijaksi. Yritykset sitoutuvat edistämään sopimusten mukaisia tavoitteita ja sopimuksissa esitettyjä toimia tekemällä ministeriöiden hyväksymän sitoumuksen Sitoumus 2050 -sivustolla.

Voimassa olevista green deal -sopimuksista voidaan mainita mm. ympäristöministeriön solmimat sopimukset. Näitä ovat Muovikassisopimus (2016), Autoalan ja valtion välinen green deal -ilmastosopimus (2018), Sopimus valtakunnallisen öljyjätehuollon kehittämisestä (2019), Työkonealan green deal -sopimus (2019) ja Kestävän purkamisen green deal -sopimus (2020). Sopimusosapuolina ovat sopimuksesta riippuen ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja keskeiset toimialajärjestöt.

Merkittävänä osana green deal -sopimuksia on ajankohtaisen tiedon tuottaminen sopimuksissa asetetuista tavoitteista. Toimialajärjestöt ja ministeriöt ovat sopimuksissa sitoutuneet viestinnässään tiedottamaan tavoitteista itsenäisesti ja sitoumuksen solmineiden jäsenyritystensä kautta. Erityisesti kuluttajaviestintä korostuu sopimuksissa. Toimenpiteisiin ja tavoitteiden saavuttamiseen liittyvän raportoinnin avulla ministeriöt pystyvät kohdistamaan oman toimintansa erityisesti lainsäädännön kehittämiseen tarvittavilta osin.

Esimerkiksi autoalan sopimuksessa tuotetaan kuluttajaviestintään soveltuvaa materiaalia mm. autojen energiatehokkuuden parantamisesta, vähäpäästöisyyden edistämisestä, korkeaseosbiopolttoaineista ja muista vaihtoehtoisista käyttövoimista sekä velvollisuudesta toimittaa käytöstä poistetut autot viralliseen kierrätysjärjestelmään. Sopimukseen sitoutuneet yritykset puolestaan sitoutuvat jakamaan kuluttajille informaatiota ja ryhtymään muihin omaan toimintaansa liittyviin toimenpiteisiin sopimuksen mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Green deal -sopimusten tavoitteiden täytäntöönpanon osalta on ilahduttavaa todeta, että suurten eurooppalaisten yritysten toimitusjohtajat ovat yhteisesti allekirjoittaneet asiaa koskevan aloitteen. Aloite on jaettu neljään osaan, jotka jakautuvat seuraavasti: 1) Kriisistä oppiminen tulevaisuuden mahdollisuuksien avaamiseksi; 2) Pääperiaatteet kestävän elvytykseen ja Euroopan teollisuuden pitkäaikaiseen muutokseen; 3) Meidän panoksemme; ja 4) Erityiset suositukset.

Lisää tietoa Green deal -sopimuksesta ja yhteiskuntasitoumuksesta: Green deal -sopimukset (Sitoumus 2050)

Timo Lankinen