Hallitus kaavailee muutoksia työlainsäädäntöön

Edelle

Blogit

09.09.2015

Hallitus listasi eilen 8.9.2015 niitä keinoja, joilla se uskoo Suomen kilpailukykyä parannettavan.  Hallitus aikoo esimerkiksi lyhentää vuosilomia, puolittaa ylityökorvauksia, pienentää sunnuntailisiä ja muuttaa ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomaksi. Uudistukset aiotaan uutistietojen perusteella toteuttaa pakottavalla lainsäädännöllä.

Uutisvirtaa eilen sosiaalisessa mediassa seuratessani täyttyi se nopeasti kommenteista, joissa suoraan epäiltiin menettelyn olevan perustuslain vastaista. Aamun lehdissä asiaan ovatkin jo ottaneet kantaa mm. työoikeuden professori Seppo Koskinen, joka toteaa, että uudella lainsäädännöllä rajoitettaisiin uusien työehtosopimusten tekemistä. Hän arvioi, että käytännössä uudistus tulisi tarkoittamaan työnantajan ja työntekijän välisen sopimisvapauden kaventamista. Koskinen jatkaa, että perustuslaki ei kuitenkaan hänen käsityksensä mukaan tätä estä.

Yleisradion haastattelussa Helsingin yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Kari-Pekka Tiitinen toteaa, että palkat ovat aina olleet työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välinen sopimuskysymys. Sitä on Tiitisen mukaan rajoitettu aiemmin vain hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa – esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeen.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) kertoo aamun Iltasanomien verkkoversiossa perustuslakivaliokunnan ottavan kantaa hallituksen uudistusten perustuslain mukaisuuteen.  Lapintien mukaan esimerkiksi perustuslain kohta omaisuuden suojasta tulisi ottaa tarkasteluun.

Nykyinen työlainsäädäntömme perustuu monilta osin työntekijän suojeluun. Laki määrää minimitason ja sopimalla sitä minimiä voidaan parantaa. Nyt esitetään, että tietyistä asioista ei työehtosopimuksella voitaisikaan enää poiketa edes työntekijän eduksi. Työlainsäädännön ajattelu kääntyisi siis toisenlaiseksi. Työntekijän suojelun lisäksi laki lähtisi nyt voimakkaasti suojaamaan työnantajaa.

Kiinnostuneena jään odottamaan esitysten tarkempaa sisältöä ja perusteluja. Esitykset saanevat aikaan myös vilkasta työoikeudellista keskustelua – hyvä niin.