Hampurilaisia ja immateriaalioikeutta

Edelle

Blogit

04.02.2019

Uuden tuotteen kehittämisen jälkeen siihen liittyvien tavaramerkkien riittävän kattava rekisteröinti on ehdottoman tärkeää. Huolehtimalla tuotteen immateriaalioikeudellisesta suojasta varmistetaan esimerkiksi se, että toiset yritykset eivät voi oikeudettomasti hyödyntää tuotteen hyvää mainetta valmistamalla omaa tuotettaan samalla tai hyvin samankaltaisella nimellä. Tavaramerkin onnistunut rekisteröinti ei kuitenkaan tarkoita, että tavaramerkkiasiat ovat lopullisesti kunnossa ja immateriaaliasiat voitaisiin sen tuotteen kohdalta unohtaa. Tavaramerkkisuojan voi menettää muun muassa silloin, jos se on ollut tietyn ajan käyttämättä (useimmissa maissa 5 vuotta).

EU:n teollisoikeuksien virasto (EUIPO) päätyi alkuvuodesta ratkaisuun, jonka mukaan McDonald’s ravintolaketjun BIG MAC-tavaramerkki voidaan kumota merkin käyttämättömyyden perusteella. Ratkaisu voi kuulostaa lähtökohtaisesti hyvinkin erikoiselta, todennäköisesti aika moni meistä on maistanut kyseistä hampurilaista viimeisen viiden vuoden aikana. EUIPO ei kuitenkaan voi ratkaisunsa pohjaksi toimittaa katselmusta lähimmälle McDonald’sin autokaistalle, vaan tavaramerkin haltijan pitää pystyä itse näyttämään, että tavaramerkkiä on käytetty.

Tässä tapauksessa merkinhaltijan toimittama näyttö koostui tiedoista yhtiön internetsivuilla, oman henkilöstön allekirjoittamista lausunnoista, ravintolaesitteistä ja viittauksesta Big Mac-hampurilaista koskevan Wikipedia-artikkeliin. Yhtiön EUIPO:lle toimittama todistelu oli pääosin sisäisistä lähteistä, ja ainoaa ”ulkoista” todistetta, eli Wikipedia-sivujakin pystyy muokkaamaan kuka tahansa. Siten EUIPO:n mukaan ei siis esitetty riittävää näyttöä siitä, että McDonald’s oli käyttänyt BIG MAC-tavaramerkkiään viimeisen viiden vuoden aikana.

Kaikkien perinteisten torikioskien ei kuitenkaan välttämättä kannata uudistaa valikoimaansa versioilla Big Mac-hampurilaisesta. McDonald’s on ensinnäkin ilmoittanut aikovansa valittaa EUIPO:n päätöksestä. Toiseksi, yhtiöllä on voimassa useita kansallisia samansisältöisiä tavaramerkkejä sekä kirjoitusmuodossa ”Big Mac” rekisteröity EU-tavaramerkki.

Lopulta kyse ei tällä kertaa ollut siis siitä, että McDonald’s ei tosiasiassa olisi riittävästi huolehtinut rekisteröidyn tavaramerkkinsä käyttämisestä. Käytöstä esitetty näyttö oli vain riittämätöntä. Ehkäpä näytön keräämiseen oltaisiin myös kohdistettu tavaramerkin haltijan puolelta enemmän huomiota, jos kyseessä olisi ollut vähemmän tunnettu tuote? Tässä saatettiin luottaa liikaa oman tuotteen laajaan tunnettavuuteen. Mainittu päätös on joka tapauksessa erinomainen muistutus siitä, että omalle yritykselle arvokkaiden tavaramerkkien ja muiden immateriaalioikeuksien suojaamiseen ja suojan voimassaoloon tulee kiinnittää huomiota, vaikka niitä koskeva tuote sitten olisikin jo hyvin tunnettu.