Hankintalain toimintamahdollisuuksista koronavirustilanteessa

Milla Forsman

Blogit Julkiset hankinnat

16.04.2020

Koronavirus vaikuttaa monella tavalla hankintayksiköihin ja tarjoajiin, mutta ei hankintalain sisältöön. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on, paitsi herättää hankintayksiköitä pohtimaan, miten ne toteuttavat hankintatoimeaan koronavirustilanteessa, tuoda tarjoajien tietoon joitain näkökohtia koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta.

Keskeinen ratkaistava seikka hankintayksiköille ja tarjoajille on, tekeekö hankintayksikkö uuden hankinnan, joko kilpailutuksen tai suorahankinnan perusteella, vai noudattaako se nykyistä sopimusta jollain tavalla.

Ennen uutta kilpailutusta tai suorahankintaa hankintayksiköiden olisi tarkistettava nykyisistä sopimuksista, voidaanko niitä hyödyntää esimerkiksi tekemällä lisätilauksia. Esimerkiksi puitesopimuksissa harvoin rajataan hankintoja tiettyihin kappale- ja euromääriin sopimuskauden aikana.

On myös pohdittava, voiko hankintayksikkö käyttää esimerkiksi yhteishankintayksikköä, jolloin sen ei tarvitsisi kilpailuttaa hankintaa itse. Yhteishankintayksikön käyttäminen säästää paitsi hankintayksikön omia resursseja ja aikaa, se mahdollistaa yhteishankintayksikön volyymietujen hyödyntämisen.

Jos hankintayksikkö päätyy kilpailuttamaan hankinnan, sen tulee pohtia hankinnan aikataulun kiireellisyyttä ja mahdollisesti hankintalain mukaisen nopeutetun menettelyn soveltumista. Nopeutetun menettelyn avulla hankinnan määräaikoja voidaan lyhentää, jos määräaikojen noudattaminen on hankintayksikön asianmukaisesti perusteleman kiireen vuoksi käytännössä mahdotonta.

Nopeutettu menettely on myös tarjoajien näkökulmasta tarkoituksenmukainen, sillä hankintamenettely viedään tavanomaista nopeammin päätökseen. Toisaalta nopeutettu menettely edellyttää tarjoajilta joustavuutta reagoida lyhentyneisiin määräaikoihin.

Hankintayksiköiden on mahdollista käyttää myös suorahankintaa, missä hankintayksikkö hankintailmoitusta julkaisematta tekee hankinnan parhaaksi katsomaltaan toimittajalta/toimittajilta. Suorahankinta on sallittua, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Myös suorahankinta edellyttää tarjoajilta joustavuutta reagoida äärimmäiseen kiireeseen ja määräaikojen noudattamatta jättämiseen.

Euroopan komissio on julkaissut 1.4.2020 (2020/C 108 I/01) tiedonannon koronaviruksen vaikutuksesta julkisiin hankintoihin. Komission mukaan koronavirus on sellainen ennalta arvaamaton tapahtuma, jota hankintaviranomainen ei ole voinut ennakoida tai suunnitella. Komission mukaan suorahankinnan oikeuttavien säädettyjen määräaikojen noudattamatta jättäminen tulee arvioida tapauskohtaisesti. Riippuukin täysin hankintayksiköstä ja hankinnan kohteesta, onko suorahankinta mahdollista vai ei.

Lopuksi on syytä muistuttaa hankintalain pakollisia poissulkuperusteita koskevasta sääntelystä, joka tulee sovellettavaksi, jos hankintayksikkö tekee uuden hankinnan. Pakolliset poissulkemisperusteet selvitetään ja tarkastetaan tarjoajien toimittamista asianmukaisista otteista. Näistä keskeisimpiä lienevät erilaiset lahjus-, vero-, petos- sekä rahanpesurikokset sekä sijoittautumismaan verojen ja sosiaaliturvamaksujen laiminlyönti. Pakollinen poissulkuperuste syntyy, jos sen tarkoittamasta asiasta on annettu lainvoimainen tuomio tai päätös.

Käytännössä merkittävin pakollisia poissulkemisperusteita koskeva ote on rikosrekisteriote. Jokaisen tarjoajan, joka jättää tarjouksia säännönmukaisesti EU-kynnysarvot ylittäviin julkisiin kilpailutuksiin, olisi syytä pitää ajantasaiset rikosrekisteriotteet paitsi tarjoajasta itsestään, myös sen kulloisistakin hallinto-, johto- ja valvontaelimen ja edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävistä henkilöistä ja/tai jäsenistään. Rikosrekisteriotteet eivät saa olla kahtatoista kuukautta vanhempia. Otteet toimitetaan hankintayksikölle ennen hankintasopimuksen tekemistä.