Hercule Poirot liukastelee

Anna Oksanen

Blogit

30.11.2017

Muutin uuteen kotiin viime vuoden keväällä. Tiesin jo osaketta hankkiessani, että taloyhtiössä oli tapana, että asukkaat huolehtivat kiinteistön huollosta ja kunnossapidosta itse. Vastuuviikot on jaettu asukkaiden kesken. Kahdeksan huoneistoa, vuodessa 52 viikkoa. Se tekee 8 viikkoa talonmiehen työtä minulle. Ajattelin, että ei se nyt niin paha voi olla. Kyllä minä siitä selviän.

Totuus alkoi valjeta jo kesällä. Jouduin kesken kesälomakauden keskeyttämään mökkeilyn ja ajamaan Turkuun nurmikonleikkuuta suorittamaan. Naapurina asuva eläkeläisrouva oli pihalla vastassa närkästyneenä ja totesi, että viime viikolla kukaan ei ollut kastellut kukkia. Nyt ne olivat kuolleet. Minä siihen ihmettelemään kovaan ääneen, että kuka nyt ei hoitaisi omaa vuoroaan. Törkeää. Kaksi viikkoa myöhemmin selvisi, että olin sekoittanut viikot.

Tuli syksy ja jälleen oma viikkoni. Se viikko oli hyvin kiireinen töissä. Lapsikin oli sairas. En vaan ehtinyt. Sunnuntaina haravoin häpeissäni puolisen tuntia. Pian on taas minun vuoroni. Vuoro tuntuukin olevan koko ajan. Lisäksi talven tulo huolettaa. Taloyhtiömme rappuset ovat nimittäin pakkasella hengenvaarallisen liukkaat. Rovaniemen hovioikeus arvioi 27.11.2017 antamassaan ratkaisussa, että kun pihaa hiekoitetaan useamman kerran päivässä tilanteessa, jossa keliolosuhteet ovat hankalat, on kiinteistön kunnossapito ollut riittävää, eikä asunto-osakeyhtiötä voitu asettaa vastuuseen henkilön liukastumisesta. Huojentavaa. Lukiessani tapausta tarkemmin kävi ilmi, että asukkaat olivat laittaneet mursketta yhden päivän aikana pihalle käytännössä jatkuvasti. Sitä oli levitetty aamulla ennen töihin menoa, keskellä päivää 2-3 kertaa ja vielä työpäivän päätteeksikin. Yksi hovioikeuden jäsen oli sitä mieltä, ettei tämäkään ollut riittävää ja taloyhtiö olisi tullut saattaa vastuuseen.

Koska tiedän rappusten olevan hyvin liukkaat sateella ja pakkasella, olen alkanut kieltää vieraitani kulkemasta niissä ilman, että pitävät samalla käsikaiteesta kiinni. Tämä tuskin pelastaa taloyhtiötä vastuusta. Tuossa Rovaniemen hovioikeuden tapauksessa oli liukastunut nimittäin myötävaikuttanut kaatumiseensa varomattomalla, ”hercule poirotmaiseksi” kuvaillulla kävelytyylillään. Hovioikeudenneuvos lausui, että kävelytavassa on kysymys henkilön erityisestä vahinkoherkkyydestä, joka ei suinkaan vähennä taloyhtiön vastuuta, vaan korostetun huolellisuusvelvollisuuden piirissä lisää taloyhtiön toimintavelvollisuutta. Huh, huh. Aion ehdottaa kunnossapidon ulkoistamista tulevassa yhtiökokouksessa. Tähän mennessä olen velkaa yhdet kukkaset, enempään minulla ei ole varaa.