Hovioikeuden ratkaisu lemmikinomistajan vastuusta – kissa aiheutti yli 10.000 euron vesivahingon

Tuomioistuimessa joudutaan toisinaan pohtimaan mitä erikoisempia tilanteita. Turun hovioikeus joutui tänä vuonna pähkäilemään Maine Coon –kissojen luonnetta ja sen yhteyttä aiheutuneeseen vesivahinkoon, jonka oli näytetty aiheutuneen kantajan kissan toimesta. Kissan aiheuttaman vesivahingon remonttikulut nousivat yli 10.000 euroon. Hovioikeus antoi ratkaisunsa asiassa 4. kesäkuuta.

Asiassa oli kysymys siitä, oliko vesivahinko aiheutunut asunto-osakeyhtiön osakkaan huolimattomasta menettelystä. Asiassa oli selvitetty, että kantajan 9-kiloinen kissa oli aiheuttanut vesivahingon sulkemalla tiskialtaan tulpan ja aukaisemalla hanan, jolloin vesi oli alkanut tulvia keittiöön. Osakkeenomistaja oli nostanut kanteen ja vaatinut tuomioistuinta vahvistamaan, että vahinko ei johtunut hänen tuottamuksestaan, eikä hän siten ole vahingosta korvausvelvollinen asunto-osakeyhtiölle. Asunto-osakeyhtiö vastaajana oli vaatinut vahingonkorvauksia kantajalta vedoten siihen, että kantaja oli ollut vastuussa kissojensa käyttäytymisestä, ja nyt kantaja oli laiminlyönyt velvollisuutensa valvoa vahinkoriskejä aiheuttavia kissoja. Vastaaja katsoi, ettei vahinkotapahtuma ollut ollut yllättävä ja ennalta-arvaamaton, sillä kantaja oli ollut tietoinen Maine Coon -kissojen taidoista ja toimintatavoista.

Tapahtumien osalta kantaja kertoi käyneensä nukkumaan ja heränneensä keittiöstä kuuluvaan veden lorinaan. Kantaja kertoi sulkeneensa hanan ja kuivanneensa paikkoja minkä pystyi. Vahinkoraportin mukaan vettä oli päässyt asuntoon noin sata litraa. Vakuutusyhtiö oli katsonut, ettei vahinko ollut aiheutunut huoneiston omistajan tuottamuksesta, ja korvasi vahingot. Asunto-osakeyhtiö oli yrittänyt saada vakuutusyhtiöltä korvauksia, mutta vakuutusyhtiö ei maksanut niitä, sillä se katsoi, ettei vahinko johtunut omistajan huolimattomuudesta.

Oikeuskirjallisuudessa on otettu kantaa lemmikinomistajan vastuuseen lemmikin aiheuttamista vahingoista. Lemmikin omistajalla on valvontavelvollisuus lemmikistään ja lemmikin omistaja vastaa lemmikkinsä aiheuttamista vahingoista, jos hän tuottamuksellisesti laiminlyö valvontavelvollisuuttaan. Kantajan huolimattomuutta ja mahdollista valvontavelvollisuuden laiminlyöntiä arvioitaessa tuomioistuimen tuli ratkaista se, oliko vesivahinkoon johtanut tapahtumainkulku ollut ennalta-arvattava. Riskien ennakoitavuutta ja lemmikin omistajan valvontavelvollisuuden laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon eläimen laji ja rotu sekä eläimen luonteen tai aiempien kokemusten myötä tiedossa olevan erityiset riskit. Mikäli lemmikillä on jokin erityisominaisuus, tiukentaa se lemmikin omistajalta vaadittavia toimenpiteitä vahinkojen välttämiseksi ja tunnettuun riskiin reagoimatta jättäminen osoittaa huolimattomuutta.

Oikeudessa kuultiin useita todistajia, muun muassa rotukissoja yli 40 vuotta kasvattanutta henkilöä, joka kertoi Maine Coon -kissan luonteesta. Lausunnon perusteella oli tarkoitus arvioida sitä, oliko vahinko ollut yllättävä ja ennalta-arvaamaton, toisin sanoen, voisiko tällainen käytös olla Maine Coon -kissalle tyypillistä, jolloin vahinko ei ehkä olisikaan ollut niin ennalta-arvaamaton. Vaikka rotukissojen kasvattaja kertoi, että rotukissat eivät usein pelkää vettä ja sinänsä piti mahdollisena, että kissa onnistuu sulkemaan altaan pohjatulpan ja avaamaan vesihanan, ei hän silti ollut aiemmin kuullut vastaavista vesivahingoista. Hovioikeus päätyikin toteamaan, että vaikka kissat ovatkin kekseliäitä ja pitävät vedestä, oli ennalta-arvaamatonta ja yllättävää, että kissa onnistui tulpan asettamisen lisäksi avaamaan myös vesihanan. Pelkästään se seikka, että kissa oli pitänyt vedestä, ei ollut tarkoittanut sitä, että kantajan olisi pitänyt varautua tällaiseen poikkeukselliseen tapahtumaan. Tällaisen vahingon välttämiseksi kantajan olisi pitänyt rajoittaa kissan normaalia oleskelua huoneistossa. Kantajan kissat eivät olleet aiheuttaneet aikaisemmin mitään vahinkoja huoneistossa. Hovioikeus katsoi siten käräjäoikeuden tapaan, että vahinkotapahtuma oli ollut yllättävä ja ennalta-arvaamaton, eikä sen toteutuminen ollut sillä tavalla todennäköistä, että kantajan olisi tullut varautua siihen. Kantajan ei katsottu laiminlyöneen kissojensa valvontavelvollisuutta, vaan hänen oli näytetty menetelleen huolellisesti, eikä vahinkotapahtuma ollut johtunut hänen huolimattomuudestaan.

Kissan kommellukset aiheuttivat asunto-osakeyhtiölle kaikkiaan yli 50 000 euron kulut, kun remonttikulujen lisäksi asunto-osakeyhtiön maksettavaksi jäi paitsi sen omat oikeudenkäyntikulut, myös kantajan oikeudenkäyntikulut, jotka tuomittiin vastaajan maksettavaksi. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Krista Hendriksson