Siirry sisältöön

Hovioikeuksien jatkokäsittelylupajärjestelmä laajenee lokakuussa

01.10.2015

Hovioikeuksissa vuodesta 2011 käytössä ollut jatkokäsittelylupajärjestelmä laajenee. Kaikki riita- ja hakemusasiat sekä suuri osa rikosasioista tulee jatkokäsittelyluvan piiriin 1.10.2015 alkaen. Tasavallan presidentti vahvisti lainmuutokset 10.4.2015.

Oikeudenkäymiskaaren mukaan jatkokäsittelylupa tarvitaan, kun käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta valittamalla. Säännös ei siten koskisi kantelua, mutta muuten säännöksen soveltamisala on yleinen. Säännöstä sovelletaan käräjäoikeuden ratkaisuun kohdistuviin valituksiin riippumatta asian laadusta tai valituksen kohteesta. Säännöksen soveltamisalaan kuuluvat sekä rikos-, riita- että hakemusasiat.

Lokakuun alusta alkaen jatkokäsittelylupa tarvitaan kaikissa riita- ja hakemusasioissa. Rikosasioissa vastaaja, syyttäjä ja asianomistaja tarvitsevat lokakuun alusta alkaen jatkokäsittelyluvan, jos vastaaja on tuomittu enintään 8 kuukauden vankeusrangais-tukseen. Rangaistuksen ankaruutta arvioitaessa ei oteta huomioon vankeusrangaistuksen ohessa tuomittua sakkoa tai muuta rikosoikeudellista seuraamusta. 

Jatkokäsittelylupa on oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 11 §:n mukaan myönnettävä, jos on aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta tai jos ratkaisun oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida lupaa myöntämättä, taikka jos asian jatkokäsittely on tärkeätä lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa. Lupa on myönnettävä myös, jos jatkokäsittelylle on muu painava syy. Yksin näytön arviointia varten lupaa ei myönnetä, ellei siihen ole perusteltua aihetta.

Jatkokäsittelylupajärjestelmä ei rajoita muutoksenhakuoikeutta ja kansalaisten oikeusturvaa. Jatkokäsittelylupajärjestelmä merkitsee, että kaikista käräjäoikeuden ratkaisuista voi valittaa edelleen hovioikeuteen ja hovioikeus tutkii kaikki valitukset. Uudistuksessa omaksutusta suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vähämerkitykselliset asiat käsitellään suppeasti ja hovioikeus ottaa täystutkintaan vain ne asiat, joille se on myöntänyt jatkokäsittelyluvan. Säätämällä lupakynnys matalaksi on pyritty varmistamaan, että kaikki valitusasiat, joissa jatkokäsittely on aiheellista, myös saavat jatkokäsittelyluvan

Muutoksen tavoitteena on toteuttaa oikeudenkäynnin painopisteen siirtämistä käräjäoikeuteen. Tarkoituksena on, että hovioikeus nykyistä selkeämmin toimisi käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta tarkastavana oikeusasteena, eikä käräjäoikeuden käsittelyn uusijana. Muutoksenhakuoikeuden tarkoituksena ei ole varmistaa, että asianosaisilla on mahdollisuus saada sama asia täysimittaisesti käsitellyksi kaksi kertaa tilanteessa, jossa käräjäoikeuden ratkaisu ei vastaa asianosaisen näkemystä. Asianosaisten edun mukaista on, että asia, jossa ei ole aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta, päättyy ilman, että vastausta pyydetään vastapuolelta. Tämä vähentää asianosaisten oikeudenkäyntikuluja ja nopeuttaa oikeudenkäynnin käsittelyä. 

Jatta Kalliokoski


Aiheeseen liittyvät julkaisut