Hyvää lapsen oikeuksien päivää!

Milla Forsman

Blogit

20.11.2024

Tänään työpäiväni käynnistyi tavanomaisesta poikkeavan mutta sitäkin merkityksellisemmän työtehtävän parissa: olin kertomassa tyttäreni päiväkodin esikoululaisille YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta. Tiesitkö Sinä, että tällä viikolla vietetään lapsen oikeuksien viikkoa ja juuri tänään liputetaan kansainvälisen lapsen oikeuksien päivän kunniaksi? Päivän tarkoituksena on herättää keskustelua lasten oikeuksien toteutumisesta ja niiden edistämisestä.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus on kansainvälinen sopimus, joka turvaa lasten ihmisoikeuksia ja velvoittaa valtioita edistämään lasten hyvinvointia kaikin tarpeellisin toimin. Sopimus, joka hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 1989, on yksi maailman laajimmin ratifioiduista ihmisoikeussopimuksista. Maailman valtioista vain Yhdysvallat on jättäytynyt sopimuksen ulkopuolelle. Suomessa lapsen oikeuksien sopimus ratifioitiin vuonna 1991.

Sopimusta valmisteltiin yli vuosikymmenen ajan, ja se oli valmistuessaan merkittävä virstanpylväs lasten oikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi ympäri maailmaa. Sopimus perustui ajatukseen siitä, että lapset ovat erityisen haavoittuvia ja tarvitsevat sen vuoksi erityistä suojaa ja huolenpitoa, jotta heidän fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kehityksensä voidaan turvata. Sopimuksen suoja ulottuu kaikkiin alle 18-vuotiaisiin lapsiin.

Monista muista ihmisoikeussopimuksista poiketen lapsen oikeuksien sopimus kattaa laajasti erilaisia ihmisoikeuksia. Se suojelee paitsi kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia, myös taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Lapsen oikeuksien huomioon ottaminen ei rajoitu vain koulutukseen tai terveyteen, vaan se kattaa myös lasten oikeuden olla osana yhteiskuntaa ja tulla kuulluiksi.

Lapsen oikeuksien sopimus on merkittävä instrumentti, joka muovaa lasten oikeuksiin liittyvää lainsäädäntöä ja käytäntöjä kansallisella tasolla. Vaikka lapsen oikeuksien sopimus sitoo sen ratifioineita valtioita, vaatii sopimus kotimaista lainsäädäntöä tukemaan sen periaatteiden täytäntöönpanoa. Sopimus ei ainoastaan määrittele lasta suojaavia oikeuksia, vaan myös velvoittaa valtiot raportoimaan ja valvomaan sopimuksen täytäntöönpanoa. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien noudattamista valvoo sopimuksella perustettu YK:n lapsen oikeuksien komitea.

Vaikka sopimus ja sen perusteella säädetyt lait pyrkivät suojelemaan lapsia, valitettava tosiasia on, että erilaiset yhteiskunnalliset haasteet ja kansainväliset konfliktit estävät lasten oikeuksien täysimääräisen toteutumisen monissa valtioissa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että lapsen oikeuksien sopimus on tärkeä väline lasten suojelemiseksi ja heidän hyvinvointinsa edistämiseksi. Sopimus muistuttaa meitä siitä, että lasten oikeuksien turvaaminen on paitsi ihmisoikeussopimukseen ja lakiin perustuva velvoite, myös eettinen vastuukysymys, joka vaatii kaikkien yhteiskunnan toimijoiden yhteistyötä. Olenkin juristina ja äitinä ilahtunut siitä, miten lasten oikeudet ja lapsen oikeuksien sopimus ovat viime vuosina saaneet lisää tunnettuutta, kun monissa kouluissa, päiväkodeissa ja harrastuksissa on tavalla tai toisella huomioitu lapsen oikeuksien teemaviikko.

Milla Forsman