Hyvitys avoliiton päättyessä

Larissa Salo

Blogit

08.10.2020

Avoliitossa noudatetaan omaisuuden erillisyyden periaatetta. Kumpikin omistaa oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä omaisuus erotellaan ja kumpikin pitää oman omaisuutensa. Oikeuskäytännössä on suhtauduttu torjuvasti siihen, että toisen puolison rahoitettua tavanomaisia yhteistaloutta koskevia kuluja toista enemmän, syntyisi enemmän maksaneelle oikeus vaatia näitä kuluja avoliiton päättyessä vähemmän maksaneelta puolisolta.

Kuitenkin toisinaan avopuolisot suorittavat niin merkittävän raha- tai työpanoksen toisen puolison omaisuuteen, että se oikeuttaa hyvitykseen avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain nojalla (avoliittolaki). Edellytyksenä on, että panos on auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että omaisuuden erottelu omistussuhteiden perusteella avoliiton päätyttyä johtaisi sellaisen perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Lisäksi edellytyksenä on, että perusteetonta etua ei ole olosuhteet huomioiden pidettävä vähäisenä.

Huomioitavia panoksia voivat olla 1) työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi, 2) varojen käyttö yhteiseen talouteen, 3) varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen tai 4) muu näihin verrattava toiminta.

Puoliso voi olla oikeutettu hyvitykseen esimerkiksi silloin, jos avopuoliso on maksanut toisen lainaa pois tai panoksissa voi olla kysymys siitä, että toinen jäämällä kotiin ja huolehtimalla kotitaloudesta on mahdollistanut sen, että toinen puoliso on voinut keskittyä työelämäänsä ja kartuttaa omaa omaisuuttaan. Samoin kysymys voi olla siitä, että toinen puoliso on remontoinut toisen puolison omistaman asunnon ja näin kartuttanut toisen omaisuutta. Myös avopuolison avustaminen tämän yritystoiminnassa voi oikeuttaa hyvitykseen, jos yritystoiminnan omistaja saa työpanoksesta perusteetonta etua (KKO 2019:69). Hyvityksen ei tarvitse perustua tarkkoihin euromääriin ja korkein oikeus on vahvistanut, että hyvitystäkin voidaan sovitella.

Lähtökohtana on, että ainoastaan avopuolisoiden suoritukset tulevat hyvitetyksi avoliittolain perusteella. Toisen puolison isän tekemä rakennustyö molempien puolisoiden yhteiseksi hyväksi ei tullut hyvitetyksi hyvityssäännöksen perusteella (KKO 2018:5). Oikeutta hyvitykseen ei myöskään ole, jos puolisoiden panokset yhteiseen talouteen ovat tasapainossa.

Huomionarvoista on, että vaikka läheisten suorituksia ei oleteta vastikkeettomiksi, ei hyvityksen saaminen kuitenkaan ole automaatio. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2020:65 vahvistanut, että edun perusteettomuutta arvioitaessa voidaan johtoa hakea yleistä perusteettoman edun periaatetta koskevasta käytännöstä.

Erilaisiin rahoitus- tai työpanoksiin ei avopuolisoilla välttämättä ole tarvetta kiinnittää huomiota avoliiton jatkuessa. Jos kuitenkin avoliitto päättyy ja huomaat tarvitsevasi oikeudellista apua yhteistalouden purkamiseen liittyvissä kysymyksissä, rohkaisen kääntymään puoleemme.