Jäseneksi velkojatoimikuntaan?

Matti Kökkö

Blogit Konkurssit ja yrityssaneeraukset

07.11.2024

Vähänkin isompien yritysten saneerausmenettelyissä asetetaan tuomioistuimen päätöksellä yleensä myös velkojatoimikunta. Se on neuvoa-antava elin, jonka kokoonpano pyritään saamaan sellaiseksi, että toimikunnassa olisi edustettuina eri velkojaryhmien edustajia. Useimmiten velkojatoimikunnan jäseniksi valikoituu suurimpien velkojien ehdottamia henkilöitä. Tyypillistä on myös se, että velkojatoimikuntaan määrätään erikseen vakuusvelkojien, julkisvelkojien ja muiden vakuudettomien velkojien edustajat.

Velkojatoimikunta työskentelee tiiviissä yhteistyössä saneerausmenettelyssä määrättävän selvittäjän kanssa. Velkojatoimikunnan kautta selvittäjä saa tietoa velkojien näkemyksistä ja selvittäjä voi velkojatoimikunnan kanssa tunnustella, miten velkojat suhtautuvat hänen näkemyksiinsä ja ehdotuksiinsa. Velkojatoimikunnan jäsenet saavat tyypillisesti yrityksen tilanteesta aikaisemmin ja enemmän tietoja kuin muiden velkojien edustajat. Selvittäjälle on usein suuri apu siitä, jos velkojatoimikunnassa on henkilöitä, jotka tuntevat saneerattavan yrityksen toimialaa hyvin tai joilla on muuten liiketaloudellista osaamista. Myös yrityssaneerauksiin perehtynyt asianajaja on usein sopiva henkilö velkojatoimikunnan jäseneksi.

Velkojatoimikunta on tyypillisimmin neuvotteleva ja selvittäjää avustava elin, mutta se voi puuttua myös havaitsemiinsa epäkohtiin selvittäjän toiminnassa. Varsinaista päätösvaltaa velkojatoimikunnalla ei ole kuin selvittäjän palkkion perusteiden ja määrän vahvistamisessa, mutta laki velvoittaa selvittäjää neuvottelemaan merkittävistä päätöksistä velkojatoimikunnan kanssa ennen kuin selvittäjä niitä tekee. Selvittäjällä on myös raportointivelvollisuus saneerausmenettelyyn liittyvistä havainnoista ja suoritettavista toimenpiteistä. Tyypillinen velkojatoimikunnassa käsiteltävä asia on saneeraustarkastuksen teettäminen ja tarkastuksen tulosten sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden arviointi. Laissa on erikseen säännös siitä, että saneerausohjelmaehdotusta laatiessaan selvittäjän on neuvoteltava paitsi velallisen myös velkojatoimikunnan kanssa. Selvittäjän ei ole yleensä tarkoituksenmukaista esittää velkojille sellaista saneerausohjelmaehdotusta, joka on kohdannut jo velkojatoimikunnassa merkittävää vastustusta.

Velkojatoimikunta voi kokoontua joko selvittäjän aloitteesta tai omasta aloitteestaan. Useimmiten selvittäjä on kokouksissa mukana ja kokouksissa voidaan kuulla myös velallisyrityksen edustajia. Velkojatoimikunnan jäsenille ei makseta selvitettävän yrityksen varoista palkkiota. Tyypillisesti kunkin velkojatoimikunnan jäsenen kustannuksista vastaa jäsenen nimennyt velkoja.

Velkojatoimikunnan jäsenyyttä voi luonnehtia näköalapaikaksi saneerattavan yrityksen tilanteeseen ja saneerausmenettelyn keinojen arvioimiseen. Sen kautta velkojan on myös mahdollista vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisiin saneeraustoimiin ja minkäsisältöisiin velkajärjestelyihin saneerausmenettelyssä ryhdytään.

Matti Kökkö