Siirry sisältöön

Jatkokäsittelylupajärjestelmä yleiseksi lokakuussa

04.06.2015

Vuoden 2011 alussa käyttöön otettu hovioikeuksien jatkokäsittelylupajärjestelmä on mylläyksen alla. Huhtikuun alussa kumottiin oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun lupajärjestelmän soveltamisalaa koskevat säännökset, ja soveltamisalaa laajentava lakimuutos tulee voimaan lokakuussa.

Nykyisen järjestelmän piiriin kuuluvat vain vähäisimmät riita- ja rikosasiat. Riita-asioissa lupaa on haettava ainoastaan rahasaamisia koskevissa riidoissa, joissa riidan häviöarvo ei ylitä 10 000 euroa. Rikosasioissa vastaajan tulee hakea lupaa, mikäli häntä ei käräjäoikeudessa ole tuomittu yli neljän kuukauden vankeusrangaistukseen. Hakemusasioita ja muun muassa konkurssiasioita lupajärjestelmä ei nykyisellään koske.

Lakimuutos tekee lupajärjestelmän soveltamisalaltaan yleiseksi. Jatkossa järjestelmän piiriin kuuluvat kaikki riita-asiat ja suuri osa rikosasioista. Tämän lisäksi lupaa edellytetään myös hakemus- ja lapsiasioissa sekä maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevissa asioissa. Rikosasioiden vastaajan lupakynnyksen raja nostetaan neljästä kuukaudesta kahdeksaan kuukauteen vankeutta.

Muutokselle on useita syitä. Jatkokäsittelylupajärjestelmän soveltamisalaa haluttiin ensinnäkin selkeyttää. Yhtenä lainsäätäjän pyrkimyksistä on ollut myös korostaa käräjäoikeuksien merkitystä tuomioistuinjärjestelmässä entisestään ja selventää hovioikeuksien roolia nimenomaan alioikeuden ratkaisujen oikeellisuuden ja lainmukaisuuden valvojana. Lakimuutoksen on arvioitu tuovan 10­–15 henkilötyövuoden eli noin miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

Lausuntokierroksella lakimuutos sai kritiikkiä lupamenettelyn laajentamisesta koskemaan myös lapsiasioita. Kritiikkiin vastattiin toteamalla, ettei lapsen edun mukaista olisi myöskään oikeusprosessin pitkittyminen perusteettomien valitusten laajamittaisen käsittelyn vuoksi. Myös rikosasioiden vastaajan lupakynnyksen raja sai moitteita. Muun muassa Asianajajaliitto katsoi lausunnossaan kahdeksan kuukauden rajan olevan liian korkea. Syyttäjäpuolen lausunnoissa rajaa pidettiin puolestaan liian matalana.

Koska lupajärjestelmä on toiminut pääasiassa toivotulla tavalla prosessin oikeudenmukaisuutta, nopeutta ja taloudellisuutta edistäen, voidaan samansuuntaista kehitystä toivoa myös lakimuutoksen voimaantulon jälkeen. Tarkemmin lakimuutoksesta hallituksen esityksestä 246/2014 vp: https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140246.

Emma Nyyssölä


Aiheeseen liittyvät julkaisut