Johtaja muuttaa, meneekö yhtiön kotipaikka perässä?

Iiro Hollmén

Blogit

17.04.2018

Johtaja muuttaa, meneekö yhtiön kotipaikka perässä?

Viime aikoina vastaan on tullut kaksi mielenkiintoista tapausta, joissa on jouduttu pohtimaan yhtiön johtohenkilöiden asuinpaikan vaikutusta yhtiön verotukseen.

Ensimmäisessä tapauksessa suomalaisen osakeyhtiön omistajaperhe harkitsi muuttoa Saksaan noin vuoden ajaksi. Puolisoista toinen toimi hallituksen puheenjohtajana ja toinen toimitusjohtajana. Ennen muuttoa haluttiin varmistaa se, voisiko Saksassa asumisella olla vaikutusta yhtiön verotukseen. Yhtiön varsinainen toiminta ei muuttuisi  tuon vuoden aikana mitenkään. Yhtiön toimitilat työntekijöineen sijaitsisivat edelleen Suomessa ja liiketoiminta keskittyisi edelleen Suomeen. Hallitus kokoontuisi ja tekisi päätökset Suomessa ja toimitusjohtaja työskentelisi pääasiassa Suomen toimitiloissa yhtiötä johtaessaan. Saksassa tehtävät toimenpiteet eivät liittyisi suoraan yhtiön johtamiseen. Voisiko pelkällä johtajien muutolla voi olla vaikutusta yhtiön verovelvollisuuteen?

Saksasta hankittujen asiantuntijalausuntojen perusteella oli olemassa suuri riski siitä, että Saksan säännösten mukaan yhtiön kotipaikan voitaisiin katsoa siirtyvän Saksaan johtajien muuton myötä. Kävi ilmi, että kotipaikan ja kiinteän toimipaikan arviointi poikkeaa paikoitellen olennaisestikin Suomen soveltamiskäytännöstä. Saksa voisi tällä perusteella katsoa olevansa oikeutettu verottamaan yhtiön kaiken tuloksen, siis myös muun kuin Saksassa tapahtuvasta toiminnasta syntyvän. Asiaan ja verotuksen lopputulokseen toki vaikuttaa Suomen ja Saksan välinen verosopimus, mutta tilanteeseen liittyi niin paljon epävarmuutta ja riskejä, että koko muuttohankkeeseen ryhtymistä jouduttiin harkitsemaan vakavasti uudelleen.

Vielä dramaattisemmasta tapauksesta oli kyse sveitsiläisen yhtiön asiassa, johon Korkein oikeus otti kantaa viime vuoden lopulla. Sveitsiläinen yhtiö harjoitti puutavaran tukkukauppaa ja välitystoimintaa välittämällä venäläisiltä sahoilta ostettua puutavaraa. Puutavaraa ei käytännössä myyty Suomessa kuin yhdelle asiakkaalle ja sillekin vain satunnaisesti. Merkittävimmät asiakkaat sijaitsivat siis muualla kuin Suomessa eikä varsinaisella liiketoiminnalla ollut yhtymäkohtia Suomeen. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja kuitenkin oli suomalainen ja asui Suomessa. Tämä liityntä Suomeen johti lopulta siihen, että syyttäjä vaati hallituksen puheenjohtajalle rangaistusta törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Syyttäjän käsityksen mukaan sveitsiläisen yhtiön koko liiketoiminta on todellisuudessa kytkeytynyt Suomeen siten, että yhtiön koko maailmanlaajuinen liiketulo olisi tullut ilmoittaa yhtiön veroilmoituksissa Suomessa ja yhtiön koko kirjanpito olisi tullut säilyttää Suomessa.

Korkeimman oikeuden ratkaisusta voidaan lukea, että yhtiön hallitus on kokoontunut pari kertaa vuodessa Sveitsissä, jossa myös yhtiön varsinainen kirjanpito ja tilintarkastus on toimitettu. Suomessa on hoidettu kirjanpidon avustavia toimia, kuten Venäjältä toimitettujen laskujen tiliöintiä. Suomessa yhtiöllä on ollut tilejä Nordea-pankissa, mutta varsinainen päätili on ollut Sveitsissä. Yhtiön vakuutuksia on otettu Suomesta ja Lauttasaaressa sijainnut toimistotila oli mainittu joissain yhteyksissä yhtiön ”Helsinki office” -yhteystietona.

Syyttäjän näkemys yhtiön kotipaikasta ei menestynyt, mutta KKO katsoi, että yhtiölle oli muodostunut Suomeen verotuksessa kiinteä toimipaikka. Lisäksi KKO totesi, että hallituksen puheenjohtaja on toimillaan ainakin osaltaan johtanut yhtiötä. Hänen toimensa ovat siinä määrin yhteydessä yhtiölle Suomeen syntyneeseen kiinteään liikepaikkaan, että johtamistoimia on katsottava tehdyn Suomessa. Ratkaisun lopputuloksen ja ratkaisun kokonaisuudessaan voit lukea osoitteessa (http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1514449899674.html).

Mitä ajatuksia edellä olevat esimerkit herättävät? Ainakin sen, että johtajien muutolla toiseen valtioon voi olla yllättäviä seurauksia myös yhtiön kannalta. Yhtiöiden ja yhtiöiden johtotehtävissä toimivien henkilöiden on syytä tiedostaa yhtiön kotipaikan ja kiinteän toimipaikan arviointiin vaikuttavat kriteerit kansainvälisissä tilanteissa. Jos johtohenkilöitä asuu ja toimii muualla kuin yhtiön sijaintivaltiossa, kannattaa asiaan vaikuttava sääntely selvittää tarkkaan. Ratkaisua yhtiön johtopaikasta ei yleensä perusteta yksinomaan yhtiön määräysvallan käyttäjän asuinvaltioon, vaan arvioitavaksi tulee kussakin tapauksessa myös se, millaisia yhtiön liiketoimintaan liittyviä toimia tehdään ja kytkeytyvätkö toimet kiinteästi tiettyyn valtioon. Asian arviointia hankaloittaa vielä lisäksi se, että eri maiden sääntely ei ole tältä osin yhteneväistä.

Tapaukset herättävät myös kysymyksiä siitä, ovatko yhtiöiden kotipaikkaan ja kiinteään toimipaikkaan liittyvät säännökset ajan tasalla. Voivatko nämä käytännössä estää tai rajoittaa ihmisten vapaata liikkuvuutta? Työn tekeminen on nykyään entistä vähemmän sidoksissa aikaan ja paikkaan. Onko enää selvästi määriteltävissä se, minkä valtion alueella johtamistoimia tehdään?