Siirry sisältöön

Julkisuusperiaate yrityssalaisuuksissa

04.10.2017

Julkisuusperiaate – oikeus saada tietoa on selkeä lähtökohta. Jokaisella on halutessaan oikeus pyytää ja saada tieto viranomaisten hallussa olevista asiakirjoista.

Yritystoimintaa koskevien tietojen osalta julkisuusperiaate ei ole kuitenkaan ehdoton.  Julkisuuslaki sisältää yksityisen elinkeinotoiminnan salaisuuksia määritteleviä salassapitoperusteita. Ensimmäinen koskee liike-ja ammattisalaisuuksia ja toinen muita elinkeinosalaisuuksia.  

Liikesalaisuudella tarkoitetaan liiketoiminnan kannalta merkityksellisiä tietoja, joita toiminnan harjoittaja ei ilmeisesti ole tarkoittanut julkiseksi ja joiden pitämiseen poissa julkisuudesta yrityksellä voidaan katsoa olevan erityinen intressi. Esimerkkinä tällaisista tiedoista ovat vaikkapa taloutta ja toimintastrategiaa koskevat asiat. Joskus vaikkapa koko yrityksen liikeidea.

Liikesalaisuuksien osalta kannattaa kuitenkin erityisesti huomioida se, että ratkaisevaa ei ole se, mitä yritys itse katsoo salassapidettäväksi tiedoksi. Joskus yritys nimittäin itse salaisi lähestulkoon kaiken. Saadessaan asiakirjapyynnön viranomaisen tulee arvioida asiaa objektiivisesti. Esimerkiksi tieto, joka olisi hankittavissa julkisista lähteistä vaikka eri lähteitä yhdistelemällä, ei kuulu salassapidon piiriin, vaikka tieto olisi luonteeltaan sellaista, että yritys itse ei haluaisi sen tulevan julki vaikkapa sen liiketaloudellisen merkityksen vuoksi. Samoin se, että kyse olisi yritykselle epäedullisesta julkisuudesta, joka voisi aiheuttaa yritykselle vahinkoa, ei ole peruste salassapidolle.

Ammattisalaisuudella tarkoitetaan julkisuuslaissa lähinnä ammatin harjoittamiseen liittyviä salaisuuksia. Tarkoituksena on suojata luottamuksellista asiakassuhdetta esimerkiksi asianajajan tai lääkärin ja heidän asiakkaidensa välillä. Kysymys voi olla myös ammattitaitoon ja ammatinharjoittajan toiminnan valvontaan liittyvistä salaisuuksista.

Muita elinkeinosalaisuuksia ovat lain mukaan asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta. Edellytyksenä on, että tiedon antaminen siitä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa. Kysymyksessä ei silloin voi olla esimerkiksi kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista. Muun elinkeinosalaisuuden osalta kannattaa siis huomioida, että sellainen tieto ei ole automaattisesti salassa pidettävää, kuten liike-ja ammattisalaisuudet. Salassapito tulee kyseeseen vain, jos tiedon antaminen aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa.

Summa summarum… Jos/kun yrityksesi asioi viranomaisten kanssa, ole huolellinen. Muista merkitä salaiseksi kaikki sellainen tieto, joka mielestäsi on yritykselle arvokasta ja jota yritys ei toivo julkistettavan. Käytännössä yrityksen itsensä antamalla tiedolla on nimittäin keskeinen merkitys viranomaisen arvioidessa tiedon julkisuutta. Onneksi näin, koska yrityksellä itselläänhän on parhaat edellytykset arvioida oman tietonsa salassapitointressiä.

Tähän blogiin luvassa jatkoa: tänään yrityksen tietojen salassapidosta ja piakkoin luvassa tietoa siitä, miltä osin yksityisestä henkilöstä olevat tiedot ovat julkisia.

Sanna Lundström


Aiheeseen liittyvät julkaisut