Kansainvälinen digitaalinen alustatyö – miten määritellään työsuhde ja soveltuva laki?

Edelle

Blogit

11.06.2020

Työelämässä tapahtuvat muutokset antavat aihetta muutoksiin työoikeudessa. Globalisaatio, teknologian kehittyminen ja työnantajien kansainvälistyminen ovat tuoneet työnteolle uusia mahdollisuuksia, ja uudet työntekomuodot ovatkin viimeisten vuosikymmenien aikana kehittyneet nopeasti työmarkkinoilla. Tällaiset epätyypilliset työn teettämistavat tuovat työmarkkinoille joustavampia vaihtoehtoja, ja niiden katsotaan myös edistävän ihmisten työllistymistä. Digitaalisilla alustoilla tehtävä työ, eli alustatyö, on yleistyvä ilmiö Suomen työmarkkinoilla, ja sen kasvava suosio on tietyillä aloilla ollut etenkin nähtävissä tämänhetkisen pandemian aikana.

Oikeudellisesta näkökulmasta alustatyöhön liittyy monta mielenkiintoista kysymystä. Tästä ehkä merkittävin on se, että nykyinen kansallinen työlainsäädäntömme ei erityisesti sääntele alustatyötä työnteon muotona, puhumattakaan alustatyön kansainvälisistä oikeudellisista kysymyksistä. Alustatyö tuo mukanaan rajattomasti uusia mahdollisuuksia palvelujen tarjoamiselle, mutta tärkeää on myös tunnistaa tällaiseen työntekoon liittyvät epävarmuustekijät ja riskit.

Vaikka alustatyö katsotaan työoikeudessa niin sanotuksi epätyypilliseksi työnteon muodoksi, soveltuu alustatyöhön perinteiseen työsuhteeseen perustuva työoikeusnormisto. Alustatyö eroaa kuitenkin perinteisestä työsuhteesta monella tapaa, ja aina ei voida selkeästi osoittaa työsuhteen tunnusmerkkien täyttyminen. Koska sääntely alustatyön ympärillä on hyvin epämääräistä, luo se myös oikeustilan kannalta epävarmuutta.

Mutta miten alustatyö käytännössä toimii? Digitaalisia alustoja voidaan käyttää hyvin erilaisissa tilanteissa. Alustatyö voi olla fyysistä tai myös ei-fyysistä, eli osapuolet eivät välttämättä ikinä fyysisesti tapaa toisiaan. Yleisesti alustatyöllä tarkoitetaan kolmikantaista järjestelyä, jossa osapuolet ovat alusta, alustatyöntekijä ja työn tilaaja. Pelkkä tämä kolmikantainen suhde on jo oikeudellisesti mielenkiintoinen siinä mielessä, että epäselväksi jää, toimiiko alusta vai työn tilaaja tässä suhteessa työnantajana, vai määritelläänkö ”työntekijä” sittenkin itsenäiseksi työnsuorittajaksi? Käytännössä tilanteita on aina arvioitava tapauskohtaisesti. Huomioon on otettava inter alia työntekijän asema sekä alustan tosiasialliset mahdollisuudet kontrolloida, eli johtaa ja valvoa työntekoa. Oikeuskirjallisuudessa näihin kysymyksiin on pyritty löytämään ratkaisuja jo jonkin aikaa, mutta sääntelyn osalta tähän ei ainakaan vielä olla reagoitu.

Työsuhteen määritteleminen epätyypillisissä tilanteissa, kuten alustatyössä, on ollut paljon esillä työoikeudellisissa keskusteluissa, mutta vielä emme ole nähneet alustatyöhön liittyviä tuomioistuimen ratkaisuja Suomessa tai muissa Pohjoismaissa. Muualta Euroopasta voidaan kuitenkin melko tuoreena esimerkkinä mainita Ranskan kassaatiotuomioistuimen (Cour de cassation) 4.3.2020 antama ratkaisu, jossa tuomioistuin päätti luokitella digitalisella alustalla taxipalveluja tarjoavan yhtiön ja kuljettajan välisen sopimussuhteen työsuhteeksi. Tuomioistuin katsoi, että subordinaatio (johdon ja valvonnan alaisuus) syntyi kuljettajan ja yhtiön välille, kun kuljettaja liittyi mukaan alustalle. Kuljettajaa ei näin ollen voitu pitää itsenäisenä työnsuorittajana, vaan hänen katsottiin olevan työntekijä.

Työn tapahtuessa digitaalisesti ja ei-fyysisesti, on myös täysin mahdollista, että yllä mainitun kolmikantasuhteen osapuolet sijaitsevat eri maissa. Esimerkiksi suomalainen voi saksalaisen digitalisen alustan kautta tilata työn Intiassa asuvalta henkilöltä. Kansainväliset tilanteet herättävät erityisesti lainvalintaan liittyviä kysymyksiä – sovelletaanko nyt suomalaista, saksalaista tai intialaista oikeutta? Soveltuva lainsäädäntö määräytyisi perinteisesti työntekopaikan mukaan, mutta tilanne monimutkaistuu, kun kaikki osapuolet sijaitsevat eri maissa ja työ suoritetaan internetin kautta.

Ainakin EU:n Rooma I asetuksen mukaan kansainvälisluonteisissa tilanteissa sovelletaan lähtökohtaisesti sen maan oikeutta, jonka osapuolet ovat valinneet. Pääsäännöstä on kuitenkin paljon poikkeamismahdollisuuksia, kuten vaikka esimerkiksi jo yllä mainittu työntekomaa-periaate tai läheisimmän liittymisen periaate. Yksittäiset tilanteet on aina arvioitava tapauskohtaisesti. Lainvalintakysymyksiin liittyy myös aiemmin mainittu kysymys työsuhteen, eli työsopimuksen määrittelemisestä. Jotta työoikeudellisia normeja voitaisiin soveltaa, edellyttää tämä luonnollisesti sitä, että kyse on tosiasiallisesti työsuhteesta, eikä itsenäisestä työnsuorittamisesta. Käytännössä tilanne voi sopijapuolten välillä olla hyvinkin epäselvä. Arviointia hankaloittaa se, että eri maat määrittelevät työsopimuksen eri tavoin. Globalisaation ja kansainvälisen alustatyön kasvavan suosion myötä, erityisesti kansainvälisillä työoikeudellisilla normeilla tulee olemaan yhä keskeisempi merkitys tulevaisuudessa.

Vaikka nykyisen sääntelyn epämääräisyyden takia tuntuu perustellulta suhtautua alustatyöhön kriittisesti, on myös tärkeää tuoda esille työntekomuodon mahdollisuudet. Digitaalisilla alustoilla on potentiaalia kehittää ja innovoida uusia palveluita, joita voidaan tarjota kenelle tahansa asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi alustatyö muodostaa sekä alustoille että myös työn tilaajille kustannustehokaan tavan saada tietynlaisia palveluita tai muita töitä. Suomessa alustatyön käyttö on vielä suhteellisen pientä, mutta on hyvin mahdollista, että näemme tulevaisuudessa alustatyön kehittyvän ja kasvavan uusille aloille.

Perinteiseen työsuhteeseen perustuva lainsäädäntö soveltuu monilta osin ontuvasti epätyypillisiin työnteon muotoihin kuten alustatyöhön, sillä niissä on vaikeampi osoittaa työsuhteen tunnusmerkkien täyttyminen. Erityisesti alustatyön tarkastelussa korostuu ongelma osoittaa työnantajan johdon ja valvonnan alaisuus.  Niin kauan kuin kysymyksiin ei löydy suoraan vastauksia lainsäädännöstä tai oikeuskäytännöstä, on juristien ja asiantuntijoiden tehtävänä soveltaa ja tutkia tämänhetkisiä voimassa olevan oikeuden säännöksiä. Jos sinulle herää kysymyksiä koskien epätyypillisen työnteon muotoja tai vaikkapa liittyen juuri alustatyöhön, olethan yhteydessä asianajajiimme.