Käräjille vaalien tuloksesta?

Edelle

Blogit

13.04.2017

Kuntavaalit olivat juuri. Ehdokkaat jännäsivät sunnuntaina illalla vaalien tulosta yhdessä tukijoidensa kanssa. Toisilla ilta vaihtui iloon ja toisilla paikka jäi ehkä harmillisesti parin äänen päähän. Kuten olemme nyt saaneet huomata, niin vaalipäivän laskennassa toisinaan tapahtuu virheitä, joita sitten tarkastuslaskenta korjaa. Esimerkiksi Raisiossa valtuutetuksi sunnuntaina ilmoitettu tippui tarkastuslaskennassa vasta toiselle varasijalle. Salossa tarkastuslaskennan tuloksena kahdella listalta viimeiseksi pääsevällä oli sama tulos – silloin vaalilain mukaisesti tulos arvottiin.

Ehdokkaille pienet erot äänimäärissä ovat harmillisia. Ne asettavat ehdokkaille ymmärrettävästi myös kysymyksiä siitä, onko laskennassa varmasti mennyt kaikki ihan oikein? Ei kai joku ole jättänyt hyväksymättä jotain minun ääntäni asiattomilla perusteilla?

Joskus selvyyttä asiaan on haettu oikeudesta aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Esimerkiksi vuonna 1983 oli eduskuntavaaleissa tiukassa tilanteessa jouduttu pohtimaan yhtä äänestyslippua. Siihen oli tehty ehdokkaan numeron lisäksi merkintä TJ. Vaalipiirin keskuslautakunta oli hyväksynyt mm. edellä mainitun äänestyslipun. KHO totesi, että ääntenlaskennassa oli tapahtunut virheitä ja hylkäsi mm. ko. äänestyslipun lainvastaisesti hyväksyttynä.

Toisessa vuodelta 1983 olevassa KHO:n päätöksessä oli ensin riidelty siitä, onko keskuslautakunnan päätös syntynyt virheellisesti, kun sitä ei oltu tehty päätösvaltaisessa kokoonpanossa. KHO totesi asiassa menetellyn väärin, mutta koska menettely ei ollut vaikuttanut tulokseen, ei vaalien tulosta oikaistu. Samassa istunnossa KHO otti kantaa myös yksittäiseen äänestyslippuun, jossa äänestäjä oli yliviivannut tekemänsä numeromerkinnän ja tehnyt uuden. KHO:n mukaan riitti kuitenkin, että äänestyslippuun tehdystä numerosta ilmeni, ketä ehdokasta se tarkoitti.

Vuonna 2014 Sipoossa epäiltiin jääviysongelmia ääntenlaskennassa. KHO rantautui sen vuoksi paikan päälle ihmettelemään äänestyslippuja  ks. http://www.sipoonsanomat.fi/artikkeli/239305-korkein-hallinto-oikeus-kavi-sipoossa-katsomassa-aanestyslippuja Hallinto-oikeus oli määrännyt jo vaalit uudelleen pidettäväksi, mutta KHO ei katsonut sitä tarpeelliseksi.

1997 vaalit menivät yhdellä paikkakunnalla uusiksi, kun postin lajitteluvirheen vuoksi oli hyväksytty 19 ääntä, jotka eivät siihen kuntaan kuuluneet lainkaan.

Vuonna 2000 Turussa oli äänestyslippuun kirjoitettu 32 ja lisäksi merkitty kaksoispiste
ja lyhyt viiva (3 2:-). Hallinto-oikeus katsoi, että merkinnän tarkoitus oli vain täsmentää, ketä ehdokasta äänestäjä oli tarkoittanut äänestää. Vähemmistöön jääneet pitivät merkintää äänestyslipussa asiattomana. KHO ei muuttanut päätöstä.

Vaaleihin liittyen löytyy varsin runsaasti erilaisia oikeuden päätöksiä vuosien varrelta. Riidelty on äänestyslippujen lisäksi myös esimerkiksi mainontaan liittyvistä asioista. Onneksi Suomessa vaalit yleensä menevät mutkattomasti ja oikeudenmukaisesti, eikä vaalivilppejä juuri ilmene. Joskus toki virheitä sattuu ja joskus voi merkintä olla tulkinnallinen. Silloin me asianajajat autamme.