Kaupallisten riitojen sovittelu – vaihtoehto pitkälle riidalle

Edelle

Blogit

04.09.2015

Suomessa on vuodesta 2006 ollut käytössä riita-asioiden tuomioistuinsovittelu, joka mahdollistaa riita-asioiden sopimisen tuomioistuimen järjestämässä sovittelussa. Kaupalliset riidat eivät kuitenkaan aina päädy tuomioistuimen ratkaistavaksi, vaan riidanratkaisufoorumina toimii usein esimerkiksi välimiesoikeus. Kansainvälisessä yhteisössä on enenevin määrin alettu kuluvan vuosikymmenen aikana käyttämään sopimukseen perustuvaa vapaamuotoista sovitteluprosessia välimiesmenettelyn esiasteena siinä toivossa, että muhiva riita saadaan sovittua osapuolten kesken ennen välimiesmenettelyn aloittamista. Samankaltaista kehitystä voidaan havaita tapahtuneen myös Suomessa viime vuosina.

Sovittelijan toimivalta perustuu osapuolten erilliseen sopimukseen sovittelusta tai sovittelulausekkeeseen, joka on lisätty vaikkapa kauppasopimukseen. Sovittelu poikkeaa osapuolten välisistä vapaamuotoisista neuvotteluista siten, että sovittelua johtaa tai lähinnä organisoi kokenut juridiikan ammattilainen, jolla on usein kokemusta myös välimiehenä toimimisesta. Sovittelun tarkoituksena ei ole, että sovittelija johtaisi prosessia välimiehen tai tuomarin tavoin eikä hän siten myöskään anna velvoittavaa tuomiota tai päätöstä. Sen sijaan sovittelija toimii osapuolia neuvovana, tukevana ja luonnollisesti myös ehdotuksia antavana ulkopuolisena tahona. Parhaimmissa tapauksissa sovittelija onnistuu löytämään osapuolten välillä sen yhteisen maaperän, jolle sovintosopimus voidaan rakentaa.

Sovittelun edut tulevat parhaiten esille pitkään jatkuneissa ja hyvin toimineissa liikesuhteissa. Tällöin osapuolten ensisijainen intressi saattaa riidan voittamisen sijaan olla kukoistavan liikesuhteen jatkaminen ja välien tulehtumisen välttäminen yksittäisen riidan johdosta. Sovintomenettely on poikkeuksetta luottamuksellista ja vapaaehtoista, jolloin molemmat osapuolet voivat halutessaan keskeyttää menettelyn ja ratkaista juridisen erimielisyyden joko välimiesmenettelyssä tai oikeudenkäynnissä. Vapaaehtoisuudella pyritään estämään lisäksi toisen osapuolen tarkoituksenmukainen riidanratkaisuprosessin viivästyttäminen. Mikäli tällaisesta käytöksestä on havaittavissa merkkejä, voidaan sovittelu keskeyttää ja siirtyä etsimään oikeutta seuraavaan prosessiin.

Sovittelu voi tarjota varteenotettavan esiasteena toimivan vaihtoehdon muille riidanratkaisutavoille. Kaikissa tilanteissa sovittelu ei ole tarkoituksenmukaista tai sen edellytykset ovat niin huonot, ettei sovittelu ole järkevää. Sovittelu tarjoaa myös inhimillisen lähestymistavan juridiseen riitaan. Sovittelussa voidaan käydä läpi paljon sellaisiakin tekijöitä, jotka henkilötasolla vaikuttivat riidan syntyyn ja siten poikkeavat perinteisestä juridiikasta.

Suomessa esimerkiksi Asianajajaliitto tarjoaa sovintomenettelyä. Lisätietoa Asianajajaliiton sovintomenettelystä löydät täältä.