Kilpailukieltosopimuksia säännellään uudelleen

Juhani Ekuri

Blogit

20.10.2020

Työsopimuslain mukaan työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

Voimassa olevan lain mukaan kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan kuitenkin sopia enintään vuoden pituiseksi. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.

Kilpailukieltosopimusta koskevia säännöksiä ollaan muuttamassa. Hallituksen esitystä muutoksista ei ole vielä annettu, mutta esitysluonnoksen mukaan esillä on ollut suunnitelma, jonka mukaan työnantajan tulisi jatkossa maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellon ajalta. Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan, jos rajoitusajaksi olisi sovittu enintään kuusi kuukautta, olisi työntekijälle maksettava rajoitusajalta korvaus, joka vastaisi 40 prosenttia työntekijän palkasta. Jos rajoitusajaksi olisi sovittu yli kuusi kuukautta, olisi työntekijälle maksettava rajoitusajalta korvaus, joka vastaisi 60 prosenttia työntekijän palkasta.

Enimmäisrajoitusaika säilyisi yhdessä vuodessa. Samoin kilpailukieltosopimukseen voitaisiin jatkossakin ottaa määräys sopimussakosta, joka saisi enimmäismäärältään vastata enintään työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. Kilpailukieltosopimuksen keston rajoittaminen ja sopimussakon enimmäismäärä eivät jatkossakaan koskisi työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.

Koska jatkossa työnantajan olisi maksettava korvausta kilpailukiellon keston ajalta, on tärkeää huomata, että työnantajalla olisi esitysluonnoksen mukaan oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus ainoastaan noudattaen irtisanomisaikaa, jonka olisi vähintään vastattava rajoitusaikaa. Irtisanomisoikeutta ei olisi enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen. Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että jatkossa työnantajan olisi tärkeää harkita kilpailukieltosopimuksen tarpeellisuutta jo työsopimusta tehtäessä, sillä työnantaja ei voisi vapauttaa työntekijää kilpailukiellosta ja itseään korvausvelvollisuudesta enää sen jälkeen, kun työntekijä olisi irtisanoutunut.

Lisäksi kaikkien työnantajien tulisi huolellisesti tarkistaa nykyiset kilpailukieltosopimuksensa ja irtisanoa ne tarpeettomin osin, sillä uusi laki tulisi luonnoksen mukaan voimaan siten, että sitä sovellettaisiin myös vanhoihin kilpailukieltolausekkeisiin sen jälkeen, kun lain voimaantulosta olisi kulunut vuosi. Vanhojen kilpailukieltolausekkeiden osalta työnantajalla olisi luonnoksen mukaan oikeus irtisanoa kyseinen kilpailukieltosopimus ilman irtisanomisaikaa vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Tässä vaiheessa korostan, että kilpailukieltosopimuksia koskeva lainsäädäntö on vasta valmisteluvaiheessa. Lain lopullinen sisältö ei siten ole vielä tiedossa. Varsinaista eduskuntakäsittelyyn menevää hallituksen esitystä odotetaan kuitenkin annettavaksi aivan näinä päivinä ja lain on tarkoitus tulla voimaan suunnitelman mukaan jo 1.1.2021, joten asia kannattaa pitää mielessä.