Kiva kimppa ja kimppakivaa!

Edelle

Blogit

08.08.2017

Minulla on parinkymmenen muun naisen kanssa kimppa nimeltä Talli Hyvät Hinkit. Kuten monet hyvät ideat, tämäkin sai alkunsa paljussa muutaman viinilasin jälkeen. Ajatuksemme oli, että hevosen omistaminen yhdessä olisi hieno tapa tukea osaltamme raviurheilua, saada siihen itselle uutta ulottuvuutta hevosen omistajan roolissa ja viettää aikaa hyvällä porukalla raveissa ja niiden ulkopuolella. Hevosen potentiaalinen menestys on toki urheilun suola, mutta toivottu taloudellinen menestys haluttiin saada poikimaan suurempaa hyvää. Päätimme, että 10 % kaikista hevosen tuottamista voitoista annettaisiin Roosa Nauha -säätiölle rintasyöpätutkimuksen hyväksi.

Yksituumaisesti hankimme verkkaisesti pohdintojen jälkeen Ruotsista ensimmäisen hevosemme, tamman nimeltä Naomi Wibb. Naomi ehti juosta meille parin vuoden aikana ikimuistoisia hetkiä ja hiukan rahaakin.  Neidin hormonitoiminta oli sen verran vilkasta, että oli tuurissaan milloin ruoka maistui siihen malliin, että pystyi lähtemään radalle, joten luovuimme siitä ja alkukesästä hankimme omistukseemme ruunan nimeltään Royal T.K. Viime viikolla Lappeenrannassa ruuna juoksi jo ennätyksensä ja odotammekin Rontilta ikimuistoisia ja jännittäviä hetkiä tulevaisuudessa.

Juristin ammatti on sillä tavalla antoisa, että uusienkin tuttavuuksien kanssa pääsee nopeasti keskustelemaan heidän perhe- tai harrastustoiminnan yllättävistä tai vaikeista paikoista ja siten helposti hyvin lähelle toista. Näissä tilanteissa olen saanut oppia, kuinka suvun yhteinen mökki, siskon kanssa omistettu metsäpalsta tai kaveriporukan yhteinen lentokone on yritetty järjestää tai järjestetty toimivaksi, mukavaksi tavaksi omistaa ja harrastaa. Toiveenahan aina on, että välit säilyisivät hyvinä ja toiminta olisi taloudellisestikin reilua. Mikäli omistamisesta on odotettavissa taloudellista hyvää, on asiaa pohdittava siltäkin kannalta, kuinka veronsaaja pidetään tyytyväisenä.

Olen nähnyt asioita järjestetyn yhdistyspohjalta, osakeyhtiöpohjalta ja sitten ilman mitään erityisestä rakennetta. Mikä sitten on paras tai järkevin tapa hoitaa yhteisomistaminen? Juristin yleisin ja kuulijan kurjin vastaus toimii tässäkin: riippuu tilanteesta.  Olen kuitenkin huomannut, että taloudellisesti ja hallinnon kannalta yhdistyksen saatikka osakeyhtiön perustaminen on usein liian raskas ja kankea tapa järjestää yhteisomistaminen. Hyvällä pohjatyöllä yhteisomistus ilman yhdistys- tai y-tunnusta on kelpo tapa omistaa yhdessä. Seuraavassa muutama tärkeä näkökulma, jos päädyt omistamaan jotakin kimpassa ilman yhdistyksen tai osakeyhtiön tuomaa rakennetta.

Kun omaisuuserällä, olipa kyse sitten metsätilasta tai hevosesta, on enemmän kuin yksi omistaja, eikä kyse ole kuolinpesästä tai aviopuolisoista, sovelletaan siihen aina lakia eräistä yhteisomistussuhteista. Se on hyvä laki lukaista läpi ja siinä on muutama tärkeä määräys, jotka jokaisen yhteisomistajan on syytä tuntea.

Ensinnäkin, lähtökohtaisesti katsotaan, että jokainen osuus on yhtä suuri, ellei muuta voida näyttää sovitun. Oikeuskäytännössä yksinomaan se, kuinka omaisuus on rahoitettu, ei ole ollut ainut arvioinnin peruste, vaan asiaa on tutkailtu ensisijaisesti osapuolten tarkoituksen valossa. Siis toisin sanoen, jos sovit kaverin kanssa, että ostatte veneen puoliksi, mutta maksat siitä 75 %, omistat siitä sovitun 50 % ja kaveri on sinulle velkaa määrän, jonka maksoit veneestä enemmän.

Toiseksi, yhteiseen esineeseen ja sen tuottoon kohdistuvat yhteisomistajan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät heidän osuuksiensa mukaisesti, eli kulut maksetaan niiden osuuksien mukaan, joilla omaisuutta omistetaankin. Kimpan osalta teimme osakassopimuksen, jossa sovimme prosenttiosuuksin pollen omistuksesta. Prosenttiosuuksien mukaan olemme makselleet pollen ja sen kulut.

Kolmanneksi kimpan osakkailla on oikeus toisia kuulematta luovuttaa osuutensa ja muutenkin siitä määrätä, ja lisäksi käyttää yhteistä esinettä hyväkseen sellaisella tavalla, että hänen toimenpiteensä eivät loukkaa muiden yhteisomistajien vastaavia etuja ja oikeuksia. Kuitenkaan toimenpiteeseen, joka koskee esinettä kokonaisuudessaan, ei saa ryhtyä, elleivät kaikki yhteisomistajat siihen suostu. Tämä ehto aiheuttaakin usein omat kysymyksensä, jollei asioista ole selvästi sovittu esimerkiksi suvun yhteisillä kesämökeillä, jossa kaikki haluaisivat viettää eri tavoin juhannusta. Tai kun se kaipaisi peruskorjauksen, mutta hulttioserkulla ei ole siihen varaa ja hän kieltää toimenpiteen.

Vielä on tärkeää tietää, että yhteisomistaja voi hakea käräjäoikeudelta uskotun miehen määräämistä hoitamaan yhteistä esinettä ja sen hallintoa omistajien yhteiseksi hyväksi ja hänellä on oikeus saada osansa yhteisestä esineestä jakamalla erotetuksi. Mikäli esineen jakaminen ei ole mahdollista tai se tulisi kohtuuttoman kalliiksi, voi käräjäoikeus määrätä myös omaisuuden myytäväksi yhteisomistussuhteen purkamista varten. Tämä on yleensä viimesijainen ja kallein tapa järjestää yhteisesti omaisuuden hoito tai myynti, kun uskotuksi mieheksi määrätään ulkopuolinen. Kustannustehokkaampi tapa on käyttää hiukan panoksia yhteisomistamisen alkuvaiheessa siihen, että asianajaja tai muu asiaa tunteva lakimies tekee yhteisomistuksesta sopimuksen -etenkin jos kysymyksessä on arvokkaampi omaisuus.

Meillä on siis naisten kanssa ollut kimpassa kivaa jo kahden hevosen ja useamman vuoden ajan. Joku ilkeämielinen saattaisi nyt kysyä, että kuinka noin paljon naisia pysyy hevosen omistajina hyvissä väleissä noin kauan. Joku viisaampi taas kyselee, että kuinka tuollainen yhteisomistaminen järjestetään. Molemmat kysymykset ovatkin ihan relevantteja.

Ennen kuin omistimme turvanmittaakaan hepastamme, sovimme yhteiset pelisäännöt, joilla osittain sovimme lain säännöksistä poikkeavasti. Kimppaheppamme osalta olemme osakassopimuksessa sopineet, että jokainen meistä luopuu peruuttamattomasti oikeudestaan määrätä pollesta. Kimpalle on sovittu kolmen naisen hallitus, joka päättää kaikesta, hevosen hoidosta, treenistä, kisoista ja mahdollisesta myynnistä. Olemme kuitenkin sopineet, että jos hallitus päättää myydä hepan, jokainen osakas voi halutessaan käyttää etuosto-oikeutta suhteessa kokonaan ulkopuoliseen ostajaan. Vastineeksi hallituksella on velvollisuus pitää kirjaa kaikesta rahankäytöstä ja huolehtia omaisuudesta hyvin. Kaikilla osakkailla on mahdollisuus tarkastaa rahankäyttö.

Kirjanpito onkin tärkeä osa yhteisomistusta silloin, kun on olemassa pienikin riski siitä, että omistaminen tuottaisi voittoa. Tulot kun pannaan pääsääntöisesti verolle ja silloin harrastustoiminnastakin syntyvä tulo saattaa aiheuttaa turhaakin veronmaksua, jos kulupuolen dokumentointi ei ole kunnossa, eikä tulosta saada vähennettyä oikein kuluja. Yhdistys- ja yhtiörakenteessa kirjanpito tulee luontevammin, mutta yhteisomistamisessa se tuppaa unohtumaan. Käytännössä tulojen ja menojen kirjaaminen on kuitenkin ehdottoman tärkeää sekä yhteisomistajien välisen taloudellisen tilanteen tasaamiseksi, omaisuuden myynnin mahdollisen luovutusvoiton laskemiseksi, että mahdollisen tuoton verokohtelun asettamiseksi oikealle tasolle.

Meidän Hinkkitallin polle on ammattivalmennuksessa ja sitä ajaa ammattiohjastaja, jolloin hallitus vain tekee päätöksiä ja huolehtii taloushallinnosta. Jos joku on halunnut käydä pollea rapsuttelemassa, sekin on  onnistunut. Pinkit pipot ja t-paidat päällä nautimme huolettomina hevosenomistajina radanvarressa kun Rontti juoksee hyvää meille ja Roosa Nauha -säätiölle.