KKO 2016:79 – Vastuu takuuajan jälkeen

Krista Siro

Blogit

11.11.2016

Tavanomaisesti urakoitsijan vastuu tilaajaa kohtaan päättyy takuun viimeisenä päivänä. Korkein oikeus katsoi tuoreessa ratkaisussaan, että urakoitsija voi olla vastuussa tilaajalle sovitun takuuajan jälkeenkin.

A tilaajana ja B urakoitsijana olivat 26.10.2006 allekirjoittaneet urakkasopimuksen. A ja B olivat sopineet, että urakkasopimukseen sovellettiin YSE 1998 -ehtoja. B oli sopimuksen mukaan rakentanut A:lle yhdistetyn bussivarikon ja salibandyhallin. Urakka on valmistunut marraskuussa 2007 ja urakkaa koskeva takuuaika oli päättynyt 15.10.2009.

Hallin katto oli painunut 6.3.2010 noin puoli metriä alaspäin 10 metrin matkalla ja tämän johdosta hallista jouduttiin evakuoimaan noin 40 henkeä. Painuminen oli aiheutunut sen johdosta, että katossa kattoristikoiden päällä kantavana rakenteena toiminut profiilipelti ei vastannut kantokyvyltään sitä, mitä rakennesuunnitelmassa oli edellytetty.

A vaati kanteellaan B:ltä korvausta katon korjauskuluista yhteensä 947 702,98 euroa korkoineen. B kiisti vastuunsa sillä perusteella, että se on tehnyt kaikki sovitut laadunvarmistustoimenpiteet.

Korkein oikeus totesi, että B:n suoritusvelvollisuuteen ovat urakkasopimuksen mukaisesti kuuluneet profiilipeltilevyjen hankinta ja asennus. Levyjen valmistaja on ollut B:n alihankkija, jonka toimista B on YSE 1998 -ehtojen mukaisesti vastuussa. B oli laiminlyönyt sopimuksenmukaisen valmistusvaiheen laadunvarmistuksen ja tämän johdosta levyjen virheellisyys oli jäänyt havaitsematta. KKO totesi nimenomaisesti, että laadunvarmistuksen merkitys kasvaa, kun kysymys on sellaisen tarvikkeen hankinnasta, jolla on keskeinen vaikutus rakennuksen kestävyyteen ja käytön turvallisuuteen.

KKO katsoi, että B oli vastuussa alihankkijansa virheestä ja että myönnetty takuuaika ei rajoittanut B:n vastuuta. KKO velvoitti, kuten käräjäoikeus ja hovioikeuskin, B:n korvaamaan A:lle menettelyllään aiheuttamansa vahingon 770 464,82 euroa korkoineen.