Kodin älylaitteet, tietosuoja ja jälleenmyyjän vastuu

Edelle

Blogit

08.05.2020

Teknologian kehittyessä yritykset innovoivat yhä monipuolisempia tapoja hyödyntää erilaisia sensoreja, mittareita ja älylaitteita osana arkirutiinejamme. Miltä kuulostaa älypatja, joka muotoutuu yksilöllisesti kehoosi sydämensykkeesi, hengityksesi ja kehon liikkeidesi mukaan, ja joka on yhteydessä kodin termostaattiin optimaalisen nukkumislämpötilan säätämiseksi? Kukapa ei haluaisi nukkua paremmin, mutta kolikon kääntöpuolena on sopimusehdot, joiden mukaan yhtiö voi käyttää tuotteen keräämiä henkilötietoja, mukaan lukien makuuhuoneen audiosignaaleja, vielä senkin jälkeen, kun henkilö on poistanut patjan liitännäisenä toimivan mobiilisovelluksen käyttäjäprofiilin.

Kyseinen älypatja on vain yksi esimerkki lukemattomista älylaitteista, joita on saatavilla kuluttajamarkkinoilla. Älykodin laitteet ovat yksi osa esineiden internet-, ’Internet of things’ -käsitettä, millä viitataan järjestelmiin, jotka perustuvat teknisten laitteiden suorittamaan automaattiseen tiedonsiirtoon sekä kyseisten laitteiden etäseurantaan ja -ohjaukseen internet-verkon kautta. Muita, jo suhteellisen yleisiä laitteita ja ohjelmia ovat esimerkiksi robotti-imurit ja puheentunnistuksella toimivat virtuaaliavustajat, jotka on mahdollista kytkeä esimerkiksi kodin valaistuksen säätelyn avuksi.

Älylaitteet voivat parantaa elämänlaatua huimasti, mutta vaakakupissa on käyttäjien yksityisyys, tietosuoja ja tietoturva. Koti on ihmisen yksityisen tilan ilmentymä, minkä koskemattomuutta on suojattu perinteisesti esimerkiksi kotirauhan rikkomattomuuden sääntelyllä rikoslaissa. Ihmisten henkilötietoja keräävät laitteet kuitenkin vaikuttavat yksityisyyteen ’näkymättömästi’, sillä yksityisyyteen puuttuminen ei välttämättä ilmene yksittäiselle henkilölle konkreettisella tavalla. Kyseisten laitteiden käyttöehdoissa on usein mainittu, että henkilötietoja voidaan myydä eteenpäin kolmansille osapuolille esimerkiksi mainontaa varten, tai että käyttäjäyritys voi tietojen avulla kohdentaa muita palvelujaan yhä tarkemmin, sillä henkilön arjesta saatu tietovirta muodostaa yllättävän tarkan kokonaiskuvan mm. elämäntavasta ja kulutustottumuksista.

Monimutkaisten käyttö- ja tietojenluovutusehtojen lisäksi älylaitteisiin liittyy tietoturvariskejä. Verkkoon liitetyt kodinkoneet voidaan värvätä bottiverkkojen osaksi tekemään palvelunestohyökkäyksiä tai kodin valvontajärjestelmän kuvat voidaan levittää asunnon ulkopuolelle. Monet kodin älylaitteet ovat heikosti suojattuja, mikä altistaa käyttäjän tietoturvariskeille. Ongelmia on etenkin halvemmissa laitteissa, joiden tietoturvan päivittämiseen ei panosteta valmistajien taholta. Myös paremmin suojattuja laitteita voidaan kuitenkin vakoilla. Princetonin yliopiston tutkimuksessa analysoitiin millaista dataa esimerkiksi internetoperaattori voisi kerätä älykodin laitteita seuraamalla.

Myyjän tiedonantovelvollisuus ja virhevastuu kuluttajakaupassa

Älykodin laitteiden käytössä merkitystä on erityisesti sillä, miten tuote ohjaa käyttäjäänsä. Tietoturvan ja tietosuojan kannalta tulee arvioida sitä, pääseekö käyttäjä tekemään itse näihin liittyvät valinnat tuotteen käyttöönoton yhteydessä. Kuluttaja-asiamies on ottanut samantyyppisiin tilanteisiin kantaa ohjeistaessaan kodinkonealaa älylaitteiden myynnissä. 

Ensinnäkin älylaitteiden sopimuksiin ja markkinointiin pätevät samat säännökset kuin muihinkin laitteisiin ja palveluihin. Säännöksiin kuuluu esimerkiksi kuluttajansuojalain 2, 5 ja 6 luku markkinoinnista ja menettelystä asiakassuhteessa, kuluttajankaupasta ja koti- ja etämyynnistä.  Myyjän on esimerkiksi kerrottava laitteiden ja niihin liitännäisten palvelujen yhteensopivuudesta. Älylaitteiden markkinoinnissa kuluttajille on annettava tieto digitaalisen sisällön toimivuudesta, onko sisällön käytössä teknisiä rajoituksia ja yhteentoimivuudesta eri laitteistojen ja ohjelmistojen kanssa siltä osin kuin elinkeinonharjoittaja voi siitä tietää tai hänen voidaan olettaa siitä tietävän. Etenkin tiedot tuotteiden tietoturva- ja tietosuojaominaisuuksista ja päivityksistä ovat tärkeitä älylaitteiden kaupassa.

Myyjien asiantuntemuksesta on huolehdittava, sillä laitteiden tekninen kehitys on nopeaa. Kuluttajille annettavien tietojen tulee olla ajantasaisia ja myös laitteiden käytön rajoituksista tulee kertoa. Etämyynnissä on huomioitava, että pakkauksen voi yleensä avata menettämättä peruuttamisoikeutta. Jos peruuttamisoikeus lain mukaan puuttuu, myyjän on annettava tästä tieto kuluttajalle ennen sopimuksen tekemistä. Älylaitteisiin liittyvä ohjeistus on yhä useimmin vain digitaalisessa muodossa verkkosivuilla tai sovelluksessa. Kuluttajille on annettava tiedot siitä, mistä käyttöohjeet löytyvät.

Käytännössä kodin älylaitteisiin liittyvät käyttöehdot voivat kattaa jopa tuhat erilaista liitännäistä sopimusta (esimerkkinä Google Nest -älytermostaatin käyttöehtoihin liittyvä tutkimus). Tällöin jälleenmyyjän tulisi ainakin ohjata kuluttajan huomio valmistajan tarjoamille internet-sivuille tai sovellukseen, jossa käyttöehdot ovat saatavilla, vaikka käytännössä kuluttajaa odottaisikin tuhansien sivujen sopimusviidakko. Tällä tavalla jälleenmyyjä täyttäisi lakisääteiset velvollisuutensa kuluttajakaupassa.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) kuluttajansuojan tunnettuutta koskeneen selvityksen mukaan myyjillä on puutteellisia ja paikkansapitämättömiä käsityksiä reklamaatioiden hoitamisesta ja virhevastuusäännöksistä. Myyjälle syntyy riski virhevastuusta, jos kuluttaja ei saa tuotteen ominaisuuksista riittävän kattavaa ja oikeaa kuvaa. Näin ollen yritysten, jotka toimivat elektroniikan kuluttajakaupan alalla tulisi kiinnittää erityistä huomioita kodin älylaitteisiin liittyviin erityispiirteisiin, jotta yritys voi välttyä virhevastuilta kauppatilanteissa. Ajantasainen koulutus niin lain sisällöstä kuin tuotteiden ominaisuuksista on näin ollen ensiarvoisen tärkeää.

EU:n säädökset liittyen tavarakauppaan ja digitaalisen sisällön myyntiä koskeviin sopimuksiin

EU:ssa hyväksyttiin huhtikuussa 2019 uudet kuluttajaoikeuden direktiivit, joiden mukaan myyjän on mm. kerrottava ja toimitettava tuotteen turvalliseen toimintaan tarvittavat päivitykset. Uudet säännöt tekevät kuluttajille tavaroiden ja digitaalisen sisällön ostamisesta ja yrityksille niiden myymisestä yli rajojen helpompaa ja turvallisempaa. Tavoitteena on tarjota korkeatasoinen suoja ja oikeusvarmuus eurooppalaisille kuluttajille sekä tehdä yrityksille, varsinkin pk-yrityksille helpommaksi myydä tuotteitaan EU:n laajuisesti.

Sääntely koskee kodin älylaitteita, sillä tavarakauppadirektiiviä sovelletaan kaikkiin tavaroihin, myös niihin, joissa on digitaalisia osia, kuten älyjääkaappeihin. Uusilla säännöillä otetaan käyttöön vähintään kahden vuoden takuuaika (siitä kun kuluttaja vastaanottaa tavaran) ja käänteisen todistustaakan voimassaolo yhden vuoden ajan kuluttajan eduksi. Maat voivat ylittää kyseiset ajat pitääkseen voimassa kuluttajansuojansa nykyisen tason.

Jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa, eli viimeistään 1. heinäkuuta 2021 mennessä, saattaa direktiivit osaksi lainsäädäntöään. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, mitä muutoksia EU sääntely tuo esimerkiksi kansalliseen kuluttajansuojalakiin. Olethan yhteydessä asianajajaan, jos asian tiimoilta herää kysymyksiä esimerkiksi oman liiketoimintasi kannalta.