Siirry sisältöön

Korkein hallinto-oikeus muuttuu vuodenvaihteessa pääasiassa valituslupatuomioistuimeksi

Oikeudenkäynnit hallintoasioissa voivat koskea esimerkiksi sosiaali- tai terveydenhuoltoa, verotusta, rakentamista, ympäristölupia tai julkisia hankintoja.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) muuttuu 1.1.2020 pääasiassa valituslupatuomioistuimeksi. Samaan aikaan astuu voimaan laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että KHO:sta tulisi jatkossa(kaan) yksinomaisesti prejudikaattituomioistuin. Uuden lain mukaisesti poikkeuksista valituslupasääntelyyn tulee säätää erikseen. Aiempi sääntely on ollut päinvastainen: valitusluvasta säädetään erikseen. Uutta lakia sovelletaan 1.1.2020 ja sen jälkeen tehtyihin hallintopäätöksiin.

KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi on korostanut Helsingissä järjestetyillä hallintotuomioistuinten ylituomaripäivillä 19.9.2019, että muutoksenhakija saa edelleen kaikissa tapauksissa juttunsa korkeimman hallinto-oikeuden arvioitavaksi.

Valituslupajärjestelmän laajentuminen on kehittänyt ja tulee edelleen kehittämään korkeimman hallinto-oikeuden roolia hallintolainkäyttöä ylimmän asteen linjaratkaisuin ohjaavan tuomioistuimen suuntaan. Yleisinä valituslupaperusteina säilyvät kuitenkin edelleen prejudikaattiperusteen lisäksi ilmeinen virhe ja muu painava syy.

Ennakkopäätösperustetta laajemmat valituslupaperusteet heijastavat korkeimman hallinto-oikeuden roolia ensi asteen hallintotuomioistuinten oikeuskäytäntöä ja hallintoviranomaisten päätöksentekoa ohjaavana ja yhtenäistävänä tuomioistuimena, mutta ottavat myös huomioon valittajien oikeusturvaelementin ja korkeimman hallinto-oikeuden aseman hallintolainkäytön alalla ylimpänä tuomioistuimena, jolla on toimivalta antaa painavan syyn nojalla päätös esimerkiksi yhteiskunnallisesti laajakantoisissa ja merkityksellisissä lainkäyttöasioissa.

KHO voi näin ollen edelleen korjata hallinto-oikeuden tai markkinaoikeuden päätöksen ilmeinen virhe myös tilanteessa, jossa kysymys ei ole ennakkopäätösluontoisesta kysymyksestä.

Valituslupajärjestelmän laajentaminen mahdollistaa sen, että KHO voi keskittyä nykyistä paremmin vaativiin oikeuskysymyksiin ja -käytännön yhtenäisyyden turvaamiseen. Valituslupajärjestelmän laajentuessa korostuvat, miten ennakkopäätökset valikoidaan, mihin kynnys valitusluvan myöntämiseen ylipäätään ja mahdollisesti asiaryhmäkohtaisesti asettuu sekä mikä on valituslupahakemuksen merkitys asian arvioimisessa. Lisäksi voidaan odottaa, että KHO ennakkopäätökset muuttuvat jatkossa jokseenkin rakenteeltaan ja ulkonaisesti, jotta ne täyttäisivät korkeat laatuvaatimukset selkeyden, tiiviyden ja käytännön ohjaamisen osalta yhä paremmin.

Osittain valituslupakriteeristöä laajentaa hallinto-oikeudellisen sääntelyn ja normien joustavuus. Hallintoasioissa kysymys on usein tiettyihin olosuhteisiin ja tosiseikkoihin kiinnittyvästä monifunktionaalisesta ratkaisusta, sillä joustavat punnintanormit ja erilaiset tavoite/keino -normistot eivät ole selkeästi määriteltävissä, vaan ratkaisutoiminnassa joudutaan usein arvioimaan normiston soveltumista kyseisiin olosuhteisiin.

Valittajan näkökulmasta on erityisen tärkeää muistaa, että valitusluvan myöntämiseen on laissa säädetty velvollisuus, jos yksikin yllä mainituista kolmesta perusteesta täyttyy. Tämä edellyttää tuomioistuimelta puolestaan sitä, että tapaus analysoidaan KHO:ssa valituslupahakemuksen pohjalta niin tarkasti, että voidaan varmistua, onko jokin luvan myöntämiskriteeri käsillä.

Mitä tämä siis käytännössä tarkoittaa?

Tiivistettynä on mahdollista todeta, että KHO:sta tulee uuden valituslupajärjestelmän ansiosta enemmän korkeimman oikeuden kaltainen, mikä korostaa korkeimpien oikeusasteiden ratkaisujen sitovuutta yhä enemmän. Toisaalta voidaan perustellusti olettaa, että valitusluvan saaminen KHO:n tulee olemaan helpompaa kuin korkeimpaan oikeuteen, sillä hallintotuomioistuinjärjestelmän ollessa kaksiasteinen, ei sen toiminnassa ole syytä rajoittua vain prejudikaattiperusteeseen, vaan luottamus hallinnolliseen päätöksentekoon ja hallintolainkäyttöön edellyttää laajempaa valituslupakriteeristöä.

Juristimme auttavat mielellään valituslupien hakemisessa myös uuden lain mukaisissa tilanteissa.

Niklas Virtanen


Aiheeseen liittyvät julkaisut