Siirry sisältöön

Kuinka kauan perinnön saamisessa kestää?

Läheinen henkilö kuolee ja edessä on perunkirjoitus ja perinnön jakaminen. Kuinka nopeasti perinnön voi saada itselleen vai onko edessä vuosien odottelu? Entä milloin on odotettavissa perintöveron maksaminen?

Perunkirjoitus tulee toimittaa kolmessa kuukaudessa kuolemasta. Lisäaikaa on mahdollista saada verottajalta pyydettäessä. Perukirjaan merkitään vainajan ja lesken varat ja velat sekä perinnön jakamiseen vaikuttavat seikat, kuten tiedot perillisistä sekä mahdollisesta avioehdosta, testamentista ja ennakkoperinnöistä. Omaisuustietojen keräämiseen menee oma aikansa. Perilliset selvitetään tilaamalla sukuselvitys vainajasta. Nykyään tilaamista on helpotettu ja siirrytty ns. yhden luukun taktiikkaan, jossa vainajan sukuselvityksen saa vainajan viimeisen seurakunnan aluekeskusrekisteristä. Mikäli henkilö ei kuulunut Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon, tilataan ote Digi- ja väestötietovirastolta tai Suomen ortodoksisesta kirkosta. Vainaja on saattanut asua myös ulkomailla, jolloin käännytään kyseisen maan viranomaisten puoleen.  Joskus joudutaan selvittämään perillistietoja rajan taakse jääneisiin seurakuntiin asti ja tällöin käännytään Mikkelin maakunta-arkiston puoleen.

Jos nyt kuitenkin olisi se hyvin yleinen tilanne, jossa omaisuustiedot ovat selvillä ja virkatodistuskin saadaan näppärästi yhdestä paikasta, voidaan perunkirjoitus pitää nopeastikin. Kolmen kuukauden määräaika ei tarkoita, että tulee odottaa kolme kuukautta, vaan perunkirjoituksen voi pitää heti, kun asianmukaiset tiedot on saatu. Nykyään kun osakkaat voidaan kutsua perunkirjoitukseen sähköpostitse eikä tarvitse odottaa maapostin kulkua, asia on tehty helpoksi ja joustavaksi.

Mitkä elementit sitten voivat pitkittää jakoa?

Omaisuuden siirtyminen kuolinpesältä perillisille voi kestää kuukauden tai vuosia ja kaikkea siltä väliltä. Ensimmäinen askel kohti perinnönjakoa on perunkirjoituksen pitäminen. Yhden osakkaan kuolinpesät lakkaavat olemasta perunkirjoituksen jälkeen ja omaisuus siirtyy kuolinpesän osakkaan omistukseen. Eikä ole kerta eikä kaksi, kun yksimielinen kuolinpesä on jaettu perunkirjoituksen yhteydessä. Kun kaikki on selvää ja osakkaat yksimielisiä, ei tällaiselle toiminnalle ole minkäänlaista estettä. Toisessa ääripäässä onkin sitten kuolinpesät, jotka ovat pesänselvittäjän ja – jakajan hallinnassa vuosia. Ja jo ennen kuin pesä on siirtynyt pesänselvittäjän – ja jakajan hallintaan on voinut kulua vuosia perinnönjättäjän kuolemasta.

Ensimmäinen pitkittävä tekijä voi olla tietojen saaminen perunkirjoitusta varten. Vainajan tai perillisten asuminen ulkomailla ja sieltä saatavat virkatodistus- ja omaisuustiedot tuovat usein lisäodottelua perunkirjoituksen toimittamiselle.

Itse omaisuuden jakamiseen vaikuttaa omaisuuden muoto. On eri asia jakaa pesää, joka koostuu vain rahavaroista ja helposti realisoitavista sijoituksista kuin pesää, jossa on kiinteistö, jota kukaan osakas ei halua, mutta ulkopuolisia ostajiakaan ei löydy.

Sitten on osakkaiden aiheuttamat jaon pitkittämiset, osakkaiden erimielisyydet ja niiden selvittämiseen kuluva aika. Jos joku haluaa pesän selvittämistä tahallaan tai tarkoittamatta (edunvalvontatilanteet) pitkittää, on tämä mahdollista, vaikka kaikki testamentin kanssa selvää olisikin. Jos pesän osakas on alaikäinen tai edunvalvonnassa tai vaikka tavoittamattomissa, tulee heidän etunsa huomioida ja tähän kuluu oma aikansa. Vaikka testamenttimääräysten perusteella tällainen henkilö ei perintöä itselleen saisikaan, ottavat edunvalvojat lähtökohtaisesti testamentin tiedoksiannon vain vastaan, jolloin moiteajan kulumista ja testamentin lainvoimaisuutta pitää odottaa puoli vuotta testamentin tiedoksiannosta.

Vainajan testamentti tulee antaa tiedoksi myös ulkomailla asuville perillisille, mihin voi kulua aikaa. Vaikkei erimielisyyksiä olisikaan, voi passiivinen osakas pitkittää asioiden eteenpäin viemistä merkittävästi.

Erilaiset erimielisyydet, kanteet ja moitteet pitkittävät pesän jakamista. Jos ei sovulla päästä lopputulokseen, niin pesänjakajan määrääminen vie yleensä prosessia eteenpäin. Pesänjakajan määrääminenkään ei aina välttämättä nopeuta lopullista omaisuuden jakoa, kun pesänjakajan päätöksestä voi valittaa käräjäoikeuteen, mutta sillä saa ainakin asioita eteenpäin passiivisesta tilasta. Monesti myös pesänjakajan määrääminen on toiminut kipinänä sovinnon syntymiseen ja pesän jakamiseen nopeammin.

Entä ne verot, milloin ne tulevat maksuun?

Keskimääräinen perukirjan käsittelyaika on 6–12 kuukautta, mutta vaihtelevuutta on ja välillä perintöveropäätökset ovat tulleet nopeamminkin. Ensimmäinen eräpäivä perintöverolle on noin kolme kuukautta perintöveropäätöksestä ja toinen erä kaksi kuukautta ensimmäisen eräpäivän jälkeen. Perintöveron maksaminen ei ole kuitenkaan kytköksissä perinnön tosiasialliseen saamiseen, vaan vero tulee maksaa, on omaisuus sitten siirtynyt perillisen omistukseen tai ei. Usein viimeistään verojen maksupäivän lähestyminen voi saada passiivisesti toimineeseen osakkaaseen vauhtia.

Mitä voin tehdä edesauttaakseni perunkirjoitusta ja perinnönjakoa?

Keskimäärin kuolinpesien selvittämiset ja jakamiset sujuvat mutkattomasti ja ilman turhia viivytyksiä, mutta on muutamia asioita, jotka voi hoitaa kuntoon jo eläessään ja näin edesauttaa kuolinpesänsä selvittämistä.

Laadi luettelo omaisuudestasi: pankit, joissa asiointia on; yritysomaisuus ja käsitys kyseisen omaisuuden arvosta; tiedot kiinteistöistä ja asunto-osakkeista ja sijoituksista. Mitä erikoisemmasta omaisuudesta kyse, sitä parempi mitä enemmän kirjaa tietoa jälkipolville asiasta. Jos on lainannut rahaa jollekin tai rahoittanut puolison omistaman kesämökin rakentamista, tiedot tästä, jos on tarkoitus tasata tilannetta osituksessa ja perinnönjaossa. Mikäli löytyy vielä osuuksia jakamattomissa kuolinpesissä, tällaisten kuolinpesien perukirjat ja muut asiakirjat talteen samaan paikkaan. Myös mahdollinen avioehtokopio samaan paikkaan ja jos on aikaisempia osituksia, osituskirjat myös perillisten löydettäväksi.

Laadi testamentti. Vaikkei testamentti tee autuaaksi ja poista erimielisyyksiä, mielipahaa ja passiivisesti toimivia perillisiä, voi sillä selkeyttää omaisuuden jakoa ja poistaa turhia riitoja.

Jos olet asunut ulkomailla, hanki sieltä selvitystä mahdollisesti jo ennakkoon. Laadi lista maista, joissa olet asunut, milloin olet niissä asunut, osoitetiedot sekä oletko saanut lapsia kyseisessä maassa. Jos on mahdollista saada otteita virallisista rekistereistä, hanki ne. Ulkomaisten pankkien yhteystiedot ja tilitiedot ylös sekä selvitys ulkomailla sijaitsevasta omaisuudesta. Näin helpotetaan perillisten selvitystyötä ja tietoisuutta mitä missäkin on. Usein perillisillä saattaa olla käsitys ulkomailla sijaitsevasta omaisuudesta, mutta epätietoisuutta kyseisen omaisuuden arvosta, jolloin kaikki tieto auttaa asiassa eteenpäin.

Ja kun tarvitset apua, ota rohkeasti yhteyttä!

Veera Kaunisvaara


Aiheeseen liittyvät julkaisut