Kuinka löydän hyvän asianajajan?

Varoitus! Tämä kirjoitus ei sisällä viittausta yhteenkään lainsäännökseen. Se on täysin subjektiivinen ja kirjoitettu mututuntumalla sekä lähestulkoon tajunnanvirtatekniikalla. Asianajajapäivät pidettiin noin kuukausi sitten. Kalastajatorpalle kokoontui tänäkin vuonna yli tuhat asianajajaa ja asianajotoimistoissa työskentelevää muuta lakimiestä. Ovatko kaikki heistä hyviä asianajajia? Tuskin. Kaikkiin ammattikuntiin mahtuu niin hyviä kuin vähemmän hyviäkin tekijöitä, niin asianajajiinkin. Miten hyvän asianajajan sitten löytää? Pystyykö asianajajista päättelemään jotakin vaikkapa selailemalla eri asianajotoimistojen kotisivuja? Ehkä. Henkilöistä saattaa sitä kautta tulla esille ominaisuuksia ja ansioitumisia, jotka herättävät luottamusta. Joidenkin erityisen valistuneiden toimistojen kotisivuilla on asianajajien kirjoittamia artikkeleja, joita lukemalla pystyy ehkä saamaan jonkinlaisen käsityksen myös asianajajan persoonasta. Oikeudenkäyntiasiamiehen valintaa silmällä pitäen voisi olla hyvä, jos asianajajat pitäisivät julkisesti kirjaa voitettujen ja hävittyjen juttujen määristä. Koskaan en ole tällaista rekisteriä missään kuitenkaan nähnyt. Vaikeutena tuollaisen rekisterin kokoamisessa voisi olla se, että usein saattaa olla tuomioistuimen päätöksen lopputuloksen perusteella tulkinnanvaraista, kumpi osapuoli jutussa lopulta on voittaja ja kumpi häviäjä. Tasapelikin pitäisi varmaan hyväksyä. Niinkin kuulee sanottavan, ettei hyviä asianajajia oikeudessa usein edes nähdä. Tämän ajatellaan johtuvan siitä, että hyvä asianajaja saa asiakkaansa sopimaan jutun, jos juttu näyttää heikolta. Jos taas ollaan vahvoilla, hyvä asianajaja saa vastapuolen ymmärtämään jo ennen oikeuteen menemistä, ettei eri mieltä kannata olla. Aivan näin suoraviivainen todellisuus ei tietenkään ole. Myös toimeksiantojen lähtökohdat voivat olla erilaisia. Joskus asiakas haluaa isollakin riskillä mennä oikeuteen, vaikka asianajaja on jo etukäteen varoittanut menestysmahdollisuuksien olevan vähäiset. Jutun häviäminen ei silloin kerro asianajajan huonoudesta. Voitto/häviörekisterikään ei siten taitaisi olla tyhjentävä valintakriteeri. Taitaa kuitenkin olla niin, että yleisimmin käytetty keino hyvän asianajajan löytämiseksi on kilauttaa kaverille ja onkia suosituksia. Tässäkin on se heikkous, että absoluuttisesti kaikissa asioissa ja kaikissa tilanteissa hyvää asianajajaa tuskin on olemassa. Asianajajakohtainen erikoistuminen on kaiken aikaa lisääntymässä, mikä ei ole ihme, kun ottaa huomioon alati lisääntyvän oikeudellisen sääntelyn määrän ja asioiden monimutkaistumisen. Pitäisi siis löytää kaveri, joka on tarvinnut asianajajaa juuri samankaltaisessa asiassa kuin kysyjäkin. Yhtä ainoaa oikeaa menettelytapaa hyvän asianajajan löytämiseksi ei varmaankaan ole. Näin asianajajan näkökulmasta uskoisin, että valinta on viisainta tehdä käyttämällä hyväksi sekä asianajajan itsensä antamaa informaatiota vaikkapa kotisivuilla ja sitten niitä kaverien suosituksia. Asianajajaa kannattaa myös lähestyä sillä tavoin, että lopullisen valintapäätöksen tekemiselle jää aikaa. Usein voidaan sopia lyhyestä maksuttomasta alkuneuvottelusta, jossa ei vielä mennä kovin syvälle, mutta asiakkaalle muodostuu siinä jo omakohtainen kuva asianajajasta. Jos ensivaikutelma ei tunnu hyvältä, toimeksiannon voi jättää vielä antamatta. Vinkki hyvän asianajajan löytämiseksi: lrhto.fi/artikkelit/