Lähetettyjä työntekijöitä koskeva lainsäädäntö uudistuu

Edelle

Blogit

17.06.2016

Lainsäädäntö Suomeen lähetettävistä työntekijöistä on uudistumassa. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 18.6.2016 ja se tulee korvaamaan vuonna 1999 säädetyn lain lähetetyistä työntekijöistä. Ehdotetulla lailla pannaan samalla täytäntöön EU-direktiivi, joka koskee palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvaa työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon.

Lähetetty työntekijä tarkoittaa työntekijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut työnantajayritys lähettää rajoitetuksi ajaksi töihin Suomeen, rajat ylittäviä palveluja tarjotessaan. Laki lähetetyistä työntekijöistä sisältää nykyisessäkin muodossaan työehtoja ja -oloja koskevia sääntöjä ja määräyksiä, joiden mukaan lähetetyn työntekijän työsopimukseen tulee soveltaa tiettyjä suomalaisia säännöksiä niiltä osin kuin ne ovat työntekijän kannalta edullisempia kuin vieraan valtion laissa. Muun muassa Suomen työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki sekä osa työsopimuslaista, työaikalaista ja vuosilomalaista tulevat sovellettaviksi tässä tilanteessa.

Lähetettyjen työntekijöiden työehdot pysyvät uudessa laissa ennallaan, mutta aiemmasta poiketen uutta lakia sovelletaan myös julkisissa hankinnoissa. Lisäksi työn tilaajan velvollisuuksia tarkennetaan ja tilaajilla olisi muun muassa velvollisuus avustaa työsuojeluviranomaisia, jos nämä eivät tavoita lähettävän yrityksen edustajaa.

Myös valvonnan kohdentamista tehostetaan siten, että kaikkien lähettävien yritysten olisi jatkossa tehtävä työsuojeluviranomaiselle ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä. Nämä työntekijöiden lähettämisen ilmoittamista koskevat säännökset tulisivat voimaan myöhemmin lailla erikseen säädettävänä ajankohtana, luultavasti vuoden 2017 aikana.

Lain rikkomisesta aiheutuva seuraamusjärjestelmä esitetään muutettavaksi kokonaisuudessaan: jatkossa lähettävä työnantaja tai työn tilaaja saisi lain rikkomisesta laiminlyöntimaksun, joka olisi vähintään 1 000 euroa ja enintään 10 000 euroa. Tällainen seuraamusmaksu voisi tulla lähettävälle yritykselle maksettavaksi esimerkiksi silloin, kun se ei ole tehnyt ilmoitusta työntekijän lähettämisestä tai kun se ei ole asettanut edustajaa Suomeen. Työn tilaajalle seuraamusmaksu voisi määräytyä, jos tämä ei ole avustanut viranomaista edustajan tavoittamisessa. Laiminlyöntimaksut laitettaisiin toimeen myös muissa EU-maissa, jolloin Suomessa saatu laiminlyöntimaksu voitaisiin periä työn lähettäjältä myös toisessa EU-maassa.

Lain tavoitteena on kokonaisuudessaan tehostaa valvontaa ja varmistaa, että lähettävät yritykset noudattavat Suomen työehtoja entistä paremmin.