Lainvoimaisen lohkomistoimituksen purkaminen virheen vuoksi (KKO 2023:81)

Petri Arnamo

Blogit Kiinteistötransaktiot, rakentaminen ja kaavoitus Oikeudenkäynnit ja riidanratkaisu

05.12.2023

Korkein oikeus on tuoreessa ratkaisussaan KKO 2023:81 joutunut pohtimaan tilannetta, jossa lohkomistoimituksessa oli muodostettu lohkokiinteistö, joka oli saanut saantokirjan perusteella yhteismetsäosuuden vastoin yhteismetsän ohjesääntöön kirjattua luovutusrajoitusta. Maanmittauslaitoksen keskushallinto esitti lohkomistoimituksen osittaista purkamista sillä perusteella, että vastoin ohjesääntöä tapahtunut luovutus oli mitätön ja lohkomistoimituksessa oli tapahtunut selvä ohjesäännön ja yhteismetsälain vastainen virhe.

Asiassa oli riidatonta, että kyseisen yhteismetsän ohjesäännöissä oli määritetty pienimmän luovutettavissa olevan yhteismetsäosuuden suuruus ja luovutettu alue jäi selvästi tämän alle. Menettelyssä oli tältä osin tapahtunut virhe.

Yhteismetsälain 17 §:n 1 momentin mukaan yhteismetsän osakaskunnan ohjesäännössä voidaan pätevästi määrätä, että tiettyä osuuslukua pienempää yhteismetsäosuutta ei saa erikseen luovuttaa, jollei saajana ollut osakaskunta tai toinen yhteismetsän osakas ja jos tällainen ohjesääntö on, on sen vastainen luovutus mitätön. Em. yhteismetsälain säännöksen tavoitteena on pyrkiä rajoittamaan kiinteistöjen yhteismetsäosuuksien pirstoutumista liian pieniksi murto-osiksi.

Kiinteistönmuodostamislain 278 §:n 2 momentin mukaan Maanmittauslaitoksen keskushallinnolla on oikeus tehdä Korkeimmalle oikeudelle esitys kiinteistörekisteriin merkityn toimituksen tai lainvoimaisen päätöksen purkamisesta sellaisen virheen johdosta, jonka korjaamista kiinteistöjärjestelmän selvyys tai luotettavuus taikka muu yleinen etu vaatii.

Maanmittauslaitoksen keskushallinto katsoi purkuesityksessään, että yhteismetsäosuuksien pirstoutumisen ehkäisemistä on pidettävä yleiseltä kannalta merkittävänä seikkana, jonka lisäksi myös kiinteistöjärjestelmän selvyys ja luotettavuus edellyttivät tapahtuneen virheen korjaamista. Purkuesitys ei siten Maanmittauslaitoksen keskushallinnon näkemyksen mukaan koskenut vain yksityistahojen välistä riitaa tai epäselvyyttä. Asian osapuolilta oli saatu hyväksyntä purkuesityksen tekemiseksi.

Korkein oikeus kuitenkin katsoi asiassa, että yksinomaan lainvoimaiseen toimituspäätökseen sisältyvä merkittäväkään lainsoveltamisvirhe ei oikeuta Maanmittauslaitoksen keskushallintoa tekemään purkuesitystä, ellei virhe vaikuta kiinteistöjärjestelmän selvyyttä tai luotettavuutta heikentävästi tai ole muutoin sen laatuinen, että yleinen etu vaatii virheen korjaamista.

Korkein oikeus totesi, että virhe oli luonteeltaan yksityisten välinen, jolloin Maanmittauslaitoksen keskushallinnolla ei ollut oikeutta purkuesityksen tekemiseen. Näin varsinkin, kun huomioitiin, että purkuesityksessä kuvattu tilanne olisi voinut syntyä myös laissa sallitulla tavalla, jos osakaskunnan ohjesäännössä ei olisi määrätty yhteismetsälaissa tarkoitetusta luovutusrajoituksesta. Myöskään lain yleinen tavoite ei siten antanut aihetta arvioida asiaa toisin.

Korkein oikeus jätti purkuesityksen tutkimatta, koska kysymys ei ollut sellaisesta virheestä, jonka korjaamista kiinteistöjärjestelmän selvyys ja luotettavuus taikka muu yleinen etu vaatisivat.