”Leskihän perii puolet ja lapset toisen puolen, eikö niin?”

Matti Kökkö

Blogit

05.01.2021

Varsin monet ihmiset tuntuvat luulevan, että vastaus otsikon kysymykseen on kyllä. Vaan ei ole. Itse asiassa ei ole siellä päinkään, jos sallitaan ripaus terminologista tarkkuutta ja näsäviisautta.

Jos vainajalla oli lapsia, leski ei lain nojalla peri koskaan yhtään mitään.

Jos vainajalla taas ei ollut lapsia, leski ei peri puolta vainajan omaisuudesta, vaan koko omaisuuden. Ei tosin aivan rajoittamattomalla oikeudella.

Otsikon ensimmäinen virhe on siis periä -verbin käytössä.

Otsikon lausuja voi tässä kohtaa puolustella sanomistaan toteamalla, ”okei, ei leski sitten ehkä peri vainajaa, mutta saa joka tapauksessa puolet vainajan omaisuudesta ja toinen puoli menee lapsille.”

Väärin menee vieläkin. Ainakin lähes kaikissa tapauksissa.

Jos vainajalla oli lapsia, niin se, mitä leski voi saada vainajalta, on tasinko. Jotta tasinko olisi puolet vainajan omaisuudesta, leskellä itsellään ei saisi puolison kuolinhetkellä olla mitään omaisuutta tai sitten lesken pitäisi olla ylivelkainen. Ei kovin tavallista, onneksi.

Väärinkäsitys syntyy siis siitä, ettei lesken omaa omaisuutta oteta huomioon, vaikka pitäisi ottaa.

Naimisissa olleen vainajan perintöä ei voida jakaa ennen kuin on tehty ositus vainajan lasten ja lesken välillä. Osituksessa lasketaan yhteen vainajan ja lesken nettovarat, siis kummankin varat veloilla vähennettyinä. Tämä yhteenlaskettu nettovarallisuus jaetaan kahdella, laskutoimituksen lopputulosta kutsutaan avio-osaksi. Osituksessa kumpikin osapuoli saa varoja avio-osan verran eli yhtä paljon.

Jos laskelman hahmottaminen tuntuu vaikealta, otetaan numerot avuksi. Ensiksi kuolleen puolison nettovarat ovat 200.000 euroa. Lesken nettovarat ovat 100.000 euroa. Varat ovat yhteensä 300.000 euroa ja avio-osa on siten 150.000 euroa. Jotta kumpikin osapuoli saa avio-osansa, vainajan lapset antavat osituksessa vainajan varoista leskelle 50.000 euroa. Lopputuloksena lapset jakavat vainajan perintönä 150.000 euroa, leski pitää oman omaisuutensa ja saa lisäksi tasinkoa vainajan varoista 50.000 euroa. Tässä tapauksessa leski sai vainajan varoista siis ¼ -osan ja lapset ¾ -osaa. Jos puolisot sitä vastoin olisivat olleet yhtä varakkaita, leski ei olisi saanut vainajan varoista mitään, kaikki vainajan varat olisivat menneet perintönä lapsille.

Yllä esitetty pätee niissä tilanteissa, joissa mennään pelkästään avioliittolain ja perintökaaren säännösten mukaan. Esimerkiksi avioehtosopimus tai testamentti voivat muuttaa asetelmaa olennaisestikin. Mutta se on toisen tarinan aihe. Tämän jutun ainoa tarkoitus oli koettaa tehdä perusasioita selviksi.