Liikesalaisuusdirektiivin ja sen implementoinnin vaikutukset oikeudenkäynteihin

Euroopan Parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/943) liikesalaisuuksien suojaamisesta annettiin kesäkuussa 2016. Toimistomme sivulla on jo aiemmin syksyllä julkaistu asiaa koskeva blogikirjoitus. Direktiivin tarkoituksena on ollut yhtenäistää liikesalaisuuksien suojaamista EU:n alueella. Direktiivissä on säädetty yhteisistä toimenpiteistä liikesalaisuuksien laittoman hankinnan, käytön ja julkistamisen estämiseksi. Pyrkimyksenä on edistää EU:n sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Direktiivillä ei rajoiteta työsopimuksia, joihin sovelletaan vastaisuudessakin kansallista lainsäädäntöä. Tavoite on edelleen parantaa työntekijöiden liikkuvuutta ja työtekijät saavat jatkossakin käyttää kokemuksia ja taitoja, jotka he ovat rehellisesti hankkineet. Liikesalaisuudella tarkoitetaan Suomen lainsäädännön mukaan salaisuutta, jonka elinkeinonharjoittaja pyrkii pitämään salassa ja jonka ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa. Puheena olevan direktiivin 9 artiklassa on säädetty liikesalaisuuksien luottamuksellisuuden säilyttämisestä oikeudenkäynnin aikana. Artiklassa todetaan, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että mm. asianosaiset ja heidän asianajajansa, jotka osallistuvat liikesalaisuuden laittomaan hankintaan ym. liittyvään oikeudenkäyntiin, eivät saa käyttää tai ilmaista tietoonsa saamiaan liikesalaisuuksia. Edelleen artiklassa todetaan, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voisivat rajoittaa henkilöiden määrää, joilla on oikeus tutustua liikesalaisuuksia sisältävään oikeudenkäyntiaineistoon. Artiklan mukaan rajoitus ei saa olla suurempi, kuin mikä on tarpeen sen varmistamiseksi, että noudatetaan oikeudenkäynnin asianosaisten oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Rajoitus ei koske direktiivin mukaan asianosaisen asianajajia ja muita edustajia. Direktiivin periaatteet tulee sisällyttää kansallisiin lakeihin kahden vuoden kuluessa eli kesään 2018 mennessä. Viime viikolla ainakin YLE ja Helsingin Sanomat uutisoivat Suomen hallituksen valmistelevan edellä esitettyyn liittyen lakiesitystä, joka estäisi työntekijää kertomasta puheena olevia tietoja ammattiliiton juristille ja ilmeisesti myös muulle juridiselle avustajalle. Palkansaajajärjestöt ovat uutisen mukaan tuohtuneet hallituksen liikesalaisuuksia koskevasta lakiesityksestä ja ne pitävät sitä tulkinnanvaraisena ja sananvapautta rajoittavana. Uutisen mukaan on esitetty näkemys, että esitys kaventaisi työntekijän oikeuksia tavalla, jota edellä esitetty direktiivi ei edellytä. Asianajollisesta ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen näkökulmasta katsottuna on helppo yhtyä em. uutisissa esitettyihin näkemyksiin. Direktiivi lähtee nimenomaisesti siitä, että oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista ei saa estää. Mikäli hallituksen valmistelussa oleva lakiesitys olisi uutisoinnin mukaisesti sisällöltään sellainen, että se kaventaisi oikeudenkäynnin asianosaisen oikeutta kertoa asiaan liittyviä relevantteja, mm. liikesalaisuustietoja häntä avustavalle ammattiliiton juristille tai jopa asianajajalle, estäisi esitys toteutuessaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista Suomessa ja olisi selvässä ristiriidassa direktiivin kanssa.