Liikkeen luovutus ja työntekijöiden tasapuolinen palkkakohtelu

Anniriina Rantanen

Blogit

01.04.2021

Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on viime vuosina ollut esillä työntekijöiden tasapuolinen kohtelu liikkeen luovutusten yhteydessä. Tuomioistuimissa ratkaistavat riidat ovat usein liittyneet etenkin työntekijöiden työsuhteen ehtoihin, kuten palkkaan ja samapalkkaisuuden vaatimukseen sekä itse liikkeen luovutuksen soveltamisalaan. Edellä mainitut seikat olivat myös Rovaniemen hovioikeuden arvioitavana asiassa 19.2.2021 (S 19/806). Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Tapauksessa oli kyse siitä, että yhtiön palveluksessa olevat työntekijät ja verrokkityöntekijät tekivät samaa tai samanarvoista työtä. Verrokkityöntekijät olivat konsernin sisäisellä siirrolla siirtyneet työskentelemään toiseen yksikköön. Verrokkityöntekijöille oli ennen siirtoa maksettu palkkaa korkeamman palkkaluokan perusteella, mitä yksikössä maksettiin. Siirron jälkeen verrokkityöntekijöille maksettiin henkilökohtaista lisää, jolla korvattiin palkkaluokkien välinen erotus. Tämä johti siihen, että verrokkityöntekijöille maksettiin korkeampaa palkkaa, mitä yksikössä muille samaa työtä tekeville työntekijöille maksettiin. Yhtiön mukaan konsernin sisäinen siirto oli verrattavissa liikkeen luovutukseen, jolloin yhtiöllä oli hyväksyttävä syy poiketa työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta.

Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitään tasapuolisesti. Tämä koskee myös tasapuolista kohtelua palkkauksen osalta, jos työntekijät tekevät samaa tai samanarvoista työtä. Tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta voidaan poiketa, jos se on perusteltua huomioiden työntekijöiden tehtävät ja asema. Työsopimuslain esitöiden mukaan tasapuolisesta kohtelusta poikkeaminen edellyttää hyväksyttävää syytä.

Hyväksyttävänä syynä pidetään esimerkiksi liikkeen luovutusta, jolla työsopimuslain 1 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle. Liikkeen luovutuksen yhteydessä luovuttajan työntekijöiden työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät luovutuksensaajalle entisin ehdoin, eikä luovutuksensaajalla ole lähtökohtaisesti oikeutta yksipuolisesti muuttaa työntekijöiden työsuhteen olennaisia ehtoja, kuten palkkaa. Tästä syystä luovutuksensaajan mahdollisuudet yhdenmukaistaa luovutuksensaajan palvelukseen siirtyvien työntekijöiden ja luovutuksensaajan palveluksessa jo ennen luovutusta olleiden työntekijöiden työsuhteen ehdot ovat rajalliset. Näin ollen on katsottu, että liikkeen luovutus on hyväksyttävä syy poiketa tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta, jolloin samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijöiden palkat saattavat olla erisuuruisia.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa oli kuitenkin kyse konsernin sisäisestä siirrosta, joka ei hovioikeuden mukaan tässä tapauksessa ollut verrattavissa liikkeen luovutukseen, koska yhtiön omistajataho ei vaihtunut. Lisäksi hovioikeus katsoi, ettei työntekijöiden tehtävissä tai asemassa ollut sellaisia eroja, jotka olisivat oikeuttaneet erisuuruisen palkan maksamiseen, ja näin ollen yhtiö oli kohdellut työntekijöitään tasapuolisen kohtelun velvoitteen vastaisesti.

Ratkaisua puolsi vielä se näkökulma, ettei työnantaja osoittanut seitsemän vuoden aikana tehneensä käytännön toimia palkkojen yhtenäistämiseksi. Oikeuskäytännössä on nimittäin katsottu, ettei tasapuolisen kohtelun vaatimusta katsota rikotun, jos työnantaja kohtuullisessa ajassa yhtenäistää työntekijöiden palkat.

Ratkaisu ei näkemykseni mukaan muuta vallitsevaa oikeustilaa. On kuitenkin hyvä muistaa se, että liikkeen luovutus harvoin yksinään oikeuttaa tasapuolisesta kohtelusta poikkeamiseen, vaan työnantajalta voidaan vaatia käytännön toimia palkkojen yhtenäistämiseksi. Työnantaja voi irtisanomisperusteella alentaa palkkoja, mutta se ei välttämättä ole tarkoituksenmukaisin ja mielekkäin vaihtoehto. Tasapuolisen kohtelun vaatimusta rikkomatta palkkoja on käsittääkseni mahdollista harmonisoida esimerkiksi kohdistamalla palkankorotuksia alempaa palkkaa saaville työntekijöille. Tosin tässäkin tulee vastaan se ongelma, ettei kaikilla työnantajilla ole objektiivisesti arvioiden taloudellisesti mahdollista toteuttaa tällaista järjestelyä lyhyellä aikavälillä. Siten nämäkin seikat jäävät tapauskohtaisen arvioinnin varaan.