Mikä ihmeen digivero?

Juho Lakkala

Blogit

02.11.2018

Mikä ihmeen digivero?

Digitalisaatio osana taloudellista toimintaa on muuttanut yritystoimintaa viime vuosina valtavasti ja nykyään digitalisaatio onkin iso osa yhä useamman yhtiön liiketoimintaa. Lainsäädäntö ei ole kehittynyt yhtä nopeasti ja monet säädökset ovat tältä osin vanhentuneita.

EU-komissio on tehnyt esityksen väliaikaisesta liikevaihtoon perustuvasta digiverosta, jolla verotettaisiin isojen yritysten digitaalista toimintaa palvelun käyttäjien kotimaassa. Digitaalisen liiketoiminnan verottaminen on EU-komission esityksen jälkeen aiheuttanut runsaasti keskustelua.

Eurooppalaisten teknologiajättien johtajat ovat vedonneet EU-maiden valtionvarainministereihin, jotta EU lopettaisi erillisen digiveron valmistelun ja hakisi digitalisoituvan talouden verottamisesta yhteistä ratkaisua OECD:n kanssa. Myös useat jäsenmaat, mukaan lukien Suomi, ovat vastustaneet EU-komission ehdotusta digiverosta. Toisella puolen pöytää digiveron puolestapuhujina ovat olleet Ranska sekä puheenjohtajamaa Itävalta.

Mikä tämä runsaasti vastustusta kerännyt vero sitten oikein on?

Ennen pysyvän ratkaisun voimaan saattamista EU-komissio julkaisi viime keväänä direktiiviluonnoksen väliaikaisesta liikevaihtoon perustuvasta digiverotuksesta. Direktiiviluonnoksen mukaan digivero kohdistuisi esimerkiksi verkkomainontaan sekä kuluttajista kerätyn datan myyntiin.

Väliaikaisen veron olisi tarkoitus olla voimassa siihen saakka, kunnes EU:ssa sovitaan ja jäsenmaat saavat sisällytettyä kansallisiin lakeihinsa määritelmän siitä, millä perusteella yritysten verotus kohdistuu tiettyyn maahan.

Nykyjärjestelmän mukaan internetissä toimivat yritykset pystyvät käytännössä valitsemaan, missä maassa ne haluavat liikevoitosta perittävät veronsa maksaa. Myynnistä perittävä vero taas olisi sidoksissa maahan, jossa itse myynti tapahtuu.

Väliaikainen digivero on siinä mielessä ongelmallinen, että se verottaisi nettotulon sijaan liikevaihtoa ja tämä poikkeaakin yhteisöverotuksen perusperiaatteista. Ongelmaksi muodostuisi myös kaksinkertainen verotus sekä yhtiöiden eriarvoisuus. Muutos koskisi vain EU:n alueella harjoitettavaa toimintaa, jonka seurauksena EU:n jäsenvaltioiden yritykset saattaisivat olla eriarvoisessa asemassa EU:n ulkopuolisten yritysten kanssa.

Veron olisi tarkoitus olla kolme prosenttia yrityksen digiliikevaihdosta ja se kohdistuisi suoraan vain yrityksiin, joiden liikevaihto on globaalisti vähintään 750 miljoonaa euroa ja EU:ssa 50 miljoonaa euroa. Siten Suomen osalta vero ei koskisi kuin muutamaa yritystä.

Veron vaikutukset ulottuisivat myös pieniin pelitaloihin ja sovelluskehittäjiin, sillä digivero kasvattaisi digitaalisten palveluiden mainonnan kustannuksia.

Digitaalisen liiketoiminnan markkinat ovat globaalit ja tuovat siten haasteita kansainväliseen verotukseen. Verotuksella tulisi tukea, eikä estää taikka hidastaa digitalisaatiota ja siten siihen tulisi löytää ratkaisu, joka toimisi myös globaalisti.

EU-maiden valtionvarainministerien on määrä päättää väliaikaisesta digiverosta 6. marraskuuta.