Miksi asianajaja?

Jarkko Ruohola

Blogit

18.02.2015

Suomi ja Ruotsi ovat ainoat EU-maat, joissa oikeudellisia palveluja voivat tarjota muutkin kuin ammatillisesti valvotut lakimiehet. Suomessa tuli vuosi sitten voimaan laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista. Sen sääntely ei kuitenkaan koske muiden kuin oikeudenkäyntiasioiden hoitamista. Siten esim. yrityskaupan juridiikan hoitaminen tai perinnönjakokirjan laatiminen jäävät tuon valvonnan ulkopuolelle.

Ainoastaan asianajajat ovat valvonnan alaisia kaikessa toiminnassaan. Asianajajalakiin perustuva valvonta koskee myös esim. asianajotoimiston järjestämistä ja asianajajan käyttäytymistä vapaa-aikana. Vain asianajajan asiakkailla on oikeus saattaa asianajopalkkiota koskeva riita käsiteltäväksi Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivassa valvontalautakunnassa.

Kaikki maamme runsaat 2000 asianajajaa kuuluvat Suomen Asianajajaliittoon. Asianajajaliitto on asianajajalakiin perustuva julkisoikeudellinen yhteisö. Asianajaksi pääsemiseen edellytetään oikeustieteen maisterin tutkintoa ja vähintään neljän vuoden työskentelyä lakimiestehtävissä, mistä vähintään kaksi vuotta asianajoalalla. Lisäksi hakijan tulee suorittaa erillinen asianajajatutkinto.

Jokaisen asianajajan tulee vuosittain osallistua vähintään 18 tunnin verran ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tällaista velvollisuutta ei ole muilla oikeudellisten palveluiden tarjoajilla kuin asianajajilla eikä myöskään esim. lääkäreillä Suomessa.

Minulla oli kunnia toimia puheenjohtajana Suomen Asianajaliiton strategiaa vuosille 2015 – 2024 valmistelleessa työryhmässä. Suomen Asianajajaliiton valtuuskunta vahvisti strategian kokouksessaan 16.1.2015. Yhdeksi strategiseksi päätavoitteeksi asetettiin, että laadukkaat asianajopalvelut ovat jokaisen ulottuvilla. Suomen Asianajaliitto haluaa edistää sitä, että kaikkialla Suomessa on korkealaatuisia asianajopalveluita sekä yksityisten henkilöiden että yhteisöjen saatavilla riippumatta asiakkaan maantieteellisestä sijainnista tai taloudellisesta asemasta.