Milloin tavara on virheellinen?

Edelle

Blogit Sopimukset

26.04.2024

Lähtökohtana tietenkin on, että myyjä luovuttaa ostajalle virheettömän tavaran. Tavaroissa saattaa kuitenkin joskus esiintyä virheitä ja tässä blogitekstissä onkin tarkoitus avata sitä, miten tällaisia virheitä kauppalain mukaan arvioidaan. Lisäksi käydään lyhyesti läpi sitä, millaisia keinoja ostajalla on käytettävänään, jos ostetussa tavarassa onkin virhe.

Erilaiset virheet

Virheitä on monenlaisia. Helpoiten havaittavissa olevat virheet liittyvät usein tavaroiden ulkonäköön, toimintaan tai käyttömahdollisuuksiin (faktinen virhe). Tavara voi olla esimerkiksi väärän värinen. Lisäksi virhe voi liittyä siihen, että tavaraa ei voida käyttää siihen ostajan aikomaan tarkoitukseen, johon hänellä on oikeus, koska jokin viranomaisen päätös tai lainsäädäntö rajoittaa tavaran käyttöä (vallintavirhe). Tällainen virhe on kyseessä, jos tavaraa ei voitaisi käyttää tai jälleenmyydä esimerkiksi tavaran turvallisuusvaatimuksen vuoksi.  Tavarassa on myös virhe, jos jollain muulla kuin myyjällä on tavaraan omistus- tai muu oikeus. Tällainen virhe on kyseessä, jos tavaran myy joku muu kuin sen omistaja. Sama koskee tilannetta, jossa jollain muulla on panttioikeus myytyyn tavaraan, ja ostaja ei ole tästä tietoinen.

Tavaran virheellisyyden arviointi

Tavaran virheellisyyden arvioinnissa keskeistä on osapuolten välinen sopimus. Tavaran tulee vastata sitä, mitä osapuolet ovat sopineet eli tavaran tulee olla sopimuksen mukainen. Jos sopimuksessa sovitaan uuden ja virheettömän tavaran myynnistä, on tämän täyttävä tavara sopimuksen mukainen. Yhtä lailla voidaan kuitenkin sopia esimerkiksi rikkinäisen kellon myymisestä varaosiksi ja silti täyttää sopimuksen mukaisuus eli rikkinäinenkin tavara voi olla virheetön.

Tavaran tuleekin vastata lajiltaan, määrältään, laadultaan ja muilta ominaisuuksiltaan sekä pakkaukseltaan sitä, mitä osapuolet ovat sopineet. Lisäksi tavaran tulee vastata niitä tietoja, jotka myyjä on ostajalle ennen kaupantekoa antanut. Jos muuta ei ole sovittu, niin tavaran tulee soveltua tarkoitukseen, johon niitä yleensä käytetään. Joissain tapauksissa merkitystä on myös tavaran erityisellä käyttötarkoituksella, johon ostaja tavaran hankkii. Tavaran tulee silloin soveltua myös tällaiseen erityiseen käyttötarkoitukseen, jos myyjä on tarkoituksesta selvillä ja ostajalla on ollut perusteltua aihetta luottaa myyjän asiantuntemukseen ja arviointiin kyseisessä suhteessa. 

”Sellaisena kuin se on”

Usein kuullaan myös, että tavara myydään ns. ”sellaisena kuin se on”. Tällainen on yleistä esimerkiksi käytetyn tavaran kaupassa, esimerkiksi autokaupoissa. Tämän tyyppinen varauma alentaa osaltaan niitä vaatimuksia, joita tavaralle voidaan asettaa. Tällaisessa tavarassa voi kuitenkin myös olla virhe. Jos tavara on esimerkiksi olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla on sen hinta ja muut olosuhteet huomioiden ollut perusteltua aihetta olettaa. Lisäksi tällainen tavara on virheellinen, jos tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä.

Ostajan tietoisuus

Ostajan tietoisuudelle voidaan antaa merkitystä virhearvioinnissa. Jos ostaja on tietoinen tavaran ominaisuuksista ja mahdollista puutteista, voidaan ostajan katsoa hyväksyneen tavaran puutteineen. Ostaja ei voi siis vedota virheenä sellaiseen seikkaan, josta hänen voidaan olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Jos sopimuksesta tai muista olosuhteista kuitenkin ilmenee, että myyjä on luvannut korjata tavaran, niin tulee tavara luovuttaa korjattuna.

Virhearvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota myös ennen kauppaa suoritettavalle tavaran tarkastamiselle. Ostajan suorittama tavaran tarkastus johtaa siihen, ettei hän voi enää vedota sellaiseen tavaran virheeseen, jonka hän on tarkastuksessa havainnut tai hänen olisi pitänyt havaita. Laissa ei ole kuitenkaan asetettu ostajalle erityistä velvollisuutta tarkastaa tavara ennen kauppaa. Myyjän kehotusta tavaran tarkastamisesta ei kuitenkaan kannata sivuuttaa, koska tällaisen kehotuksen laiminlyöminen voi johtaa siihen, että ostaja ei voi vedota sellaisiin tavaran virheisiin, jotka tarkastuksessa olisi voinut huomata.

Virheen määrittävä ajankohta

Tavaran virheen kannalta merkityksellinen ajankohta on vaaranvastuun siirtyminen. Tavaran virhettä arvioidaan sen perusteella, millainen tavara on ollut vaaranvastuun siirtyessä ostajalle eli, kun tavara luovutetaan ostajalle. Ostaja ei voi käytännössä vedota virheeseen, jos tavara on ollut virheetön, kun se on luovutettu. Tavarassa voi ilmetä kuitenkin myöhemmin virhe, joka ei ole ollut havaittavissa luovutushetkellä. Tällöin kyse on piilevästä virheestä, johon vetoaminen edellyttää, että virhe on ollut tavarassa vaaranvastuun siirtyessä.

Virheen seuraamukset

Virhetilanteissa ostajan asemaa on turvattu seuraamusjärjestelmällä. Keinoja, joihin ostaja voi vedota havaitessaan virheen ovat virheen korjaus, uuden virheettömän tavaran toimitus, hinnanalennus, kaupan purku ja vahingonkorvaus. Virheen oikaisulla eli virheen korjaamisella ja uudella toimituksella on ensisijainen asema suhteessa purkuun ja hinnanalennukseen. Kaupan purku on näistä raskain seuraamus ja siinä vaaditaan myös olennaisuuskriteerin täyttymistä.

Jotta ostaja voi vedota näihin virheseuraamuksiin, edellytetään häneltä tiettyjä toimia. Ostajan on ensinnäkin ilmoitettava havaitsemastaan virheestä kohtuullisessa ajassa myyjälle eli reklamaatio tulee suorittaa ajoissa. Reklamaation laiminlyöminen voi johtaa siihen, että ostaja menettää oikeutensa vedota tavaran virheeseen. Ostajan tulee myös huolehtia tavaran tarkastamisesta hyvän tavan mukaisesti mahdollisimman pian luovutuksen jälkeen.

Toimistomme asiantuntijat auttavat mielellään asiaan liittyvissä kysymyksissä.

Petriina Korsi