Muista noudattaa laissa määrättyjä muotosäännöksiä

Juha Auvinen

Blogit

07.12.2021

Lähtökohtaisesti sopimusoikeudessa vallitsee sopimusvapaus. Tämä tarkoittaa mm. oikeutta tehdä sopimus sen sisältöisenä kuin haluaa ja siinä muodossa kuin haluaa – edellyttäen, että sopimus ei ole lain tai hyvien tapojen vastainen. Sopimusvapaus ei kuitenkaan ole rajoittamaton, vaan toisinaan sopimus on tehtävä tietyssä muodossa. Vaatimuksena voi olla kirjallinen muoto, todistajien käyttäminen, viranomaisen vahvistus jne. Erilaisten muotosäännösten noudattamatta jättämisellä on myös erilaisia seuraamuksia. Noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa suoraan sopimuksen pätemättömyyden tai jonkin muun haitallisen seuraamuksen tekijälle (esim. rekisteröintikelvottomuus).

Vaikka muotomääräysten noudattaminen saattaa aiheuttaa lisävaivaa, muotosäännösten hyvinä puolina voidaan pitää sitä, että ne selkeyttävät sopimusta ja sen tulkintaa, ne helpottavat todistelua ja saavat tekijät mahdollisesti tarkemmin miettimään sopimusta ylipäätään ja sen sisältöä erityisesti. Toisinaan muotosäännös onkin vain ohjeellinen ja sillä on haluttu kiinnittää tekijöiden huomio em. seikkoihin.

Vaikka muotosäännöksen sivuuttaminen voi tuntua mitättömältä eikä sivuuttaminen edes vaikuta sopimuksen sisältöön, jos laki edellyttää tiettyä muotoa, muotomääräystä on noudatettava. Asiasta saatiin äskettäin taas hyvä muistutus. Korkein oikeus antoi tämän vuoden toukokuussa ratkaisun asiassa (KKO 2021:28), jossa se joutui pohtimaan sitä, miten lain edellyttämän muotomääräyksen noudattamatta jättäminen vaikutti avioehtosopimuksen pätevyyteen.

Edellä mainitussa tapauksessa oli toimittu seuraavasti: Puoliso A oli omakätisesti ja vapaaehtoisesti allekirjoittanut puolisoiden väliseksi avioehtosopimukseksi nimetyn asiakirjan ja sen rekisteröintihakemuksen. Avioehtosopimuksen todistajat eivät ole olleet läsnä A:n allekirjoittaessa asiakirjan. A ei ollut myöhemminkään tunnustanut todistajille allekirjoitustaan. Epäselväksi oli lisäksi jäänyt, millaisia keskusteluja avioehtosopimuksesta tai todistajien hankkimisesta mahdollisesti oli käyty ennen avioehtosopimuksen allekirjoittamista. A oli kuitenkin avioehtosopimuksen allekirjoittaessaan mieltänyt, että kyse oli luonnoksesta ja että asiaan palattaisiin myöhemmin kunnollisen harkinnan jälkeen ja niin, että todistajat olisivat paikalla.

Puoliso B oli jälkikäteen hankkinut todistajien nimet asiakirjaan ja toimittanut avioehtosopimuksen rekisteröitäväksi. Asiassa ei siis ollut epäilystä siitä, etteivätkö molemmat osapuolet olleet sopimuksen allekirjoittaneet, etteikö sopimuksessa ollut kahden esteettömän todistajan allekirjoitus ja etteivätkö todistajat olisi tienneet todistavansa kahden henkilön allekirjoittamaa avioehtosopimusta.

Avioliittolain mukaan avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti. Lisäksi avioehtosopimuksen on oltava päivätty, asianmukaisesti allekirjoitettu ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama, jotta se olisi pätevä. Säännöksen ehdottomuutta lieventää kuitenkin sääntö, jonka mukaan puoliso voi menettää oikeuden vedota muotovirheeseen, jos vetoaminen merkitsisi käsillä olevissa olosuhteissa oikeuden väärinkäyttöä. Näin voi olla tilanteessa, jossa puoliso on itse aiheuttanut asiakirjan muotovirheen voidakseen käyttää sitä hyväkseen toisen, muotovirheestä tietämättömän puolison kustannuksella.

Koska nyt käsillä olevassa tapauksessa ei ollut noudatettu avioliittolaissa säädettyä todistamisvaatimusta (todistaja paikalla, kun A allekirjoitti avioehtosopimuksen tai A olisi tunnustanut todistajille aikaisemmin merkitsemänsä allekirjoituksen), korkein oikeus katsoi avioehtosopimuksen pätemättömäksi, vaikka puolison siis tiedettiin omakätisesti ja vapaaehtoisesti allekirjoittaneen avioehtosopimuksen ja vaikka sopimuksessa oli kahden todistajan allekirjoitukset. Edelleen korkein oikeus katsoi, että A ei ollut tahallaan aiheuttanut tilannetta, jossa puolisot tekevät avioehtosopimuksen, jota B pitää pätevänä mutta joka tosiasiassa on muotovirheen vuoksi pätemätön, ja näin A:lle jäisi mahdollisuus myöhemmin vedota avioehtosopimuksen pätemättömyyteen omaksi edukseen.

Ja aivan yleisesti on todistajien osalta hyvä pitää mielessä, että jos asiakirjan pätevyys edellyttää todistajia, todistajien on yleensä oltava esteettömiä. Näin ollen on aina syytä tarkistaa itse muotosäännöksen lisäksi erikseen myös määritellyt todistajien esteellisyysvaatimukset joko ko. laista tai todistajien esteellisyydestä erikseen säädetystä laista (Laki oikeustoimen ja toimituksen todistajien esteellisyydestä, 12.6.2015/743).

Mikäli olet laatimassa asiakirjoja, me autamme mielellämme, jotta muotosäännöt menevät oikein.