Muutama huomio edunvalvontavaltuutuksesta

Juha Auvinen

Blogit Family Office -palvelut

20.06.2023

Lehdissä kirjoitetaan, tosin syystäkin, aika ajoin edunvalvontavaltuutuksen tekemisestä ja sen eduista. Totta on, että valtuutuksen laatiminen kannattaa. Tällöin voi luovuttaa asioidensa hoidon henkilölle, jonka hyvin tuntee ja johon luottaa. Lisäksi edunvalvontavaltuutuksen perusteella luotu edustus on varsin joustava tapa toimia, verrattuna siihen, että edunvalvonnan tullessa ajankohtaiseksi edunvalvoja määrättäisiin holhoustoimilain perusteella.

Edellä sanottu on yleisesti tiedossa. Seuraavassa lisäksi muistutuksena muutamia asioita, jotka niin ikään puhuvat valtuutuksen puolesta, mutta joita ei aina tule ajatelleeksi.

Valtuutuksen voimaantulon edellytyksenä on, että henkilö tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Tavanomaisesti tällä on ymmärretty ns. henkistä kyvyttömyyttä. Yhteiskunnan muuttuminen, erityisesti digitalisoituminen on tuonut mukanaan ns. digiavuttomuutta. Näin ollen myös se, mitä ymmärretään kyvyttömyydellä hoitaa asioitaan, on muuttunut. Mielestäni ei pitäisi olla estettä edunvalvonnan voimaansaattamiseksi tilanteessa, jossa henkilö ei esimerkiksi enää selviä yksi pankkiasioiden hoitamisesta (henkilökohtaista palvelua ei pankista saa, vaan kaikki pitää hoitaa verkossa). Kun esimerkiksi erilaisia tunnuksia ym. ei pitäisi antaa kenellekään, saattaa ainoa tapa saada asiat hoidettua olla se, että henkilön edunvalvontavaltuutus saatetaan voimaan. Lakihan määrää, että valtuutus voidaan saattaa voimaan, jos henkilö tulee – – tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.

Tavanomaisesti edunvalvontavaltuutus antaa oikeuden hoitaa henkilön pankkiasioita. Mutta valtuutus tulee voimaan vasta, kun henkilö on menettänyt kykynsä hoitaa asioitaan ja viranomainen vahvistaa valtuutuksen. Pelkästään vahvistusprosessiin saattaa kulua pitkä aika. Näin ollen esimerkiksi juuri pankkiasioiden hoitamista varten hyvä ajatus voisi olla tilinkäyttöoikeuksien luovuttaminen jollekin läheiselle edunvalvonnasta erillisenä toimena.

Hyvin usein edunvalvojaksi nimetään puoliso tai joku lapsista, mikä on ymmärrettävää ja järkevää. Koska valtuutus käytännössä kuitenkin kattaa kaikki taloudelliset asiat, saattaa useassa tilanteessa olla syytä nimetä esteetön vara- tai rinnakkaisvaltuutettu, ei vain lahjoitusten varalta (valtuuttaja ei käytännössä saa lahjoittaa omille läheisilleen valtuuttajan omaisuutta) vaan myös esimerkiksi yritysomaisuuden hoitamista varten. Jos henkilöllä on yritysomaisuutta eikä valtuutetuksi nimetty puoliso esimerkiksi ole ollut ollenkaan mukana yrityksen toiminnassa, olisi kohtuutonta määrätä hänet valtuutettuna hoitamaan tällaisia tehtäviä. Tällaisissa tapauksissa jonkun yhtiössä toimivan nimeäminen (rinnakkais)valtuutetuksi olisi suositeltavaa. Tällöin valtuutukseen on kuitenkin syytä kirjata tarkasti valtuutettujen työnjako.

Eräs asia, joka saattaa myös unohtua on, että edunvalvontaan määrääminen ei tarkoita, että valtuuttaja olisi oikeustoimikelvoton, ainoastaan sitä, että hän ei kykene hoitamaan asioitaan (vrt. edellä esim. digiavuttomuudesta sanottu). Näin ollen valtuuttaja voi valtuutuksesta huolimatta edelleen itse hoitaa asioitaan – edellyttäen, että hän ymmärtää toimien merkityksen. Toki edunvalvojaksi määrätyn henkilön on syytä valvoa, että toimet ovat valtuutetun edun mukaisia. Sehän on valtuutetun velvollisuus.

Edelleen kannattaa muistaa, että vaikka edunvalvonnasta saattaa aiheutua valtuutetulle jonkin verran työtä, hänen kirjanpito- ym. velvollisuutensa ovat holhoustoimilain perusteella määrättyyn edunvalvojaan verrattuna varsin kevyet. Jollei valtuutuksessa erikseen ole määrätty, edunvalvojalla ei ole erillistä kirjanpitovelvollisuutta. Valtuutettu voidaan valtuutuksessa jopa vapauttaa varsinaisesta lopputilitysvelvollisuudesta. Tosin kuitit ja tositteet on aina säilytettävä, jotta edunvalvonnan päättyessä valtuutettu kykenee osoittamaan, mihin toimiin hän on edunvalvonnan aikana ryhtynyt ja jotta hän voi luovuttaa omaisuuden aikanaan sille, joka jatkaa omaisuuden hoitamista – yleensä tämä tarkoittaa perillisiä.

Kiinteä omaisuus on aina nähty (lainsäädännössäkin) tärkeäksi. Jos henkilöllä on kiinteää omaisuutta, siitä kannattaa varmuuden vuosi aina erikseen valtuutuksessa mainita. Nimittäin ensinnäkin valtuutus, jossa ei erikseen ole mainittu kiinteistöjä, ei oikeuta niistä määräämään. Mutta toisaalta, jos kiinteistöjen osto, myynti, panttaaminen ym. on erikseen mainittu valtuutuksessa, tämä riittää eikä erikseen tarvita maakaaren säännösten mukaista yksilöityä valtakirjaa.

Ja sitten jotakin ihan muuta, kuten Monty Python -sarjoissa oli tapana sanoa, kun siirryttiin toiseen sketsiin. Tästä hyvänä aasinsiltana kohti kesää pienen kaskun siivittämänä. Välillä on hyvä pystyä nauramaan itselleen. Muistan erään sarjakuvastripin, jossa lakimies voivotteli baarimikolle, että kaikki tekevät huumoria lakimiehistä. Miksi he eivät välillä voisi kertoa vitsejä vaikka lääkäreistä? Tähän baarimikko totesi, että mehän tarvitsemme lääkäreitä.

Tämän myötä hyvää juhannusta ja loppukesää kaikille.