Näin koronaepidemia on vaikuttanut työllisyyteen ja työntekijöiden asemaan

Edelle

Blogit

17.04.2020

Elinkeinoelämän keskusliiton maaliskuussa tekemän kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi koronaepidemialla olevan ainakin jonkinasteisia negatiivisia vaikutuksia yrityksen toimintaan ja taloudelliseen tilanteeseen. Kyselyä tehtäessä ravintolat olivat vielä auki ja muutkin rajoitustoimet olivat pääosin vasta valmisteilla. Maaliskuun puolivälin jälkeen tehtyjen rajoitustoimien seurauksena yritysten talousnäkymät ovat heikentyneet entuudestaan.

Epidemian vaikutukset ovat näkyneet nopeasti erityisesti monilla palvelualoilla, joilla kysyntä on romahtanut sekä viranomaisten toimenpiteiden että ihmisten kulutuskäyttäytymisen johdosta. Näillä aloilla työvoimakustannukset ovat usein merkittävä kuluerä. Yritysten tilanteen helpottamiseksi on säädetty useita tilapäisiä lakeja, jotka mahdollistavat henkilöstökulujen karsimisen erityisesti helpottamalla ja nopeuttamalla työntekijöiden lomauttamista.

Vähintään 20 työntekijää työllistävän yrityksen on käytävä henkilöstön edustajien kanssa yhteistoimintaneuvottelut ennen kuin työnantaja voi tehdä päätöksen lomautuksista tai irtisanomisista tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla. Neuvotteluja on suunniteltujen toimenpiteiden laajuudesta riippuen käytävä joko 14 päivän tai kuuden viikon ajan. Yhteistoimintalain tilapäisellä muutoksella neuvotteluaika on nyt lomautustilanteissa lyhennetty viiteen päivään. Lisäksi normaalitilanteessa lomautusilmoitus tulee antaa vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Myös tämä aika on lyhennetty tilapäisesti viiteen päivään. Nämä muutokset ovat voimassa 1.4.- 30.6.2020, ja niiden tavoitteena on auttaa yrityksiä selviytymään akuutin kriisin yli ja välttämään tarpeettomat konkurssit. Jos valtakunnallisissa työehtosopimuksissa on sovittu neuvottelu- ja lomautusilmoitusajoista edellä mainitusta poiketen, noudatetaan soveltuvia työehtosopimusmääräyksiä laissa säädettyjen aikojen sijasta.

Yritysten talousahdinkoa helpottavien lainsäädäntöratkaisujen kääntöpuolena on työntekijöiden aseman heikentyminen siten, että lomautus voi olla edessä hyvinkin lyhyellä – jopa vain viiden päivän – varoitusajalla. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan koronavirustilanteen vuoksi käynnistettyjen yt-neuvottelujen piiriin kuuluu nyt yli 400.000 työntekijää ja jo alkaneita lomautuksia on noin 134.000. Valtiovalta on toimissaan ottanut huomioon myös lomautusten kohteeksi joutuvien työntekijöiden toimeentulon turvaamisen. Työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön tilapäisillä muutoksilla on ensinnäkin pyritty helpottamaan ja nopeuttamaan lomautettujen työttömyysturvaa koskevien asioiden käsittelyprosesseja TE-toimistossa. Lisäksi työttömyysturvaa on 9.4.2020 hyväksytyllä lakimuutoksella parannettu siten, että työttömyysetuutta voi saada heti ensimmäisestä työttömyyspäivästä alkaen. Toimien tarkoituksena on jakaa koronaepidemiasta aiheutuvia negatiivisia taloudellisia seuraamuksia valtion, yritysten sekä työntekijöiden kesken siten, että elinkelpoiset yritykset voisivat selviytyä ilman konkurssia, ja samalla turvataan työntekijöille kohtuullinen toimeentulo epidemian johdosta aiheutuville työttömyysjaksoille.