Siirry sisältöön

Näkökohtia yrityssalaisuuksien suojasta

15.03.2017

Olen tällä palstalla aika ajoin kirjoittanut yrityssalaisuuksien suojasta. Aihe tuntuu pysyvän tosin muutenkin pinnalla. Tiedotusvälineissä on taannoin kerrottu vireillä olevista Nokian Renkaat Oyj:n ja Pneuplan Oy:n tapauksista.  Valitettavasti uutisointi liittyy yrityssalaisuuksien loukkauksiin.

Kokemukseni mukaan merkittävä pullonkaula yritysten liike- ja ammattisalaisuuksien, ts. yrityssalaisuuksien suojan toteuttamisessa on se, että loukkaustilanteiden tutkinta kestää hyvin kauan. Asian tutkinnan hoitaa – tai pitäisi hoitaa – poliisi, mutta niukkojen resurssien vallitessa tutkinta-ajat saattavat olla todella pitkiä. Tämä on vakava ongelma vahinkoa kärsivien eli oikeudenomistajien ja tiedon laillisten haltijoiden kannalta. Tutkinta saattaa kestää hyvinkin vuosia.

Eräässä hoitamassani asiassa tutkinta on kestänyt nyt lähes kaksi vuotta. Tähän mennessä on suoritettu teknistä selvittelyä ja osapuolia ei vielä ole edes kuultu. Sanomattakin on selvää, että näin pitkä aika alkaa olla loukatun kannalta kohtuuton. Lisäksi on niin, että esimerkiksi datatiedostojen kyseessä ollen poliisi kopioi epäiltyjen tietokoneilta aineiston itselleen tutkintaa varten, mutta tiedostot palautetaan epäilyille takaisin. Tämä tarkoittaa, että nämä voivat edelleen jatkaa oikeudetonta yrityssalaisuuksien käyttöä.

Asian luonteesta johtuen poliisitutkinnan kestäessäkin voi vielä syntyä asianomistajalle huomattavaa vahinkoa. Paljoa ei lohduta se, että vahingonkorvausta voidaan vaatia aikanaan rikosasian käsittelyn yhteydessä. Iso osa vahingosta voi olla sillä tavoin ”korvaamatonta”, ettei rahallinen kompensaatio tuo lohtua. Kun esimerkiksi yrityksen keskeiset asiakas- tai hinnoittelutiedot taikka kilpailuetua tuova liiketoimintaprosessi, puhumattakaan teknisistä piirustuksista ja laskelmista, päätyvät oikeudettomasti muiden käsiin ja leviävät, menettää loukattu osapuoli tällöin peruuttamattomasti sen aseman, jota se on vuosikausien työllä määrätietoisesti rakentanut. Kysymys ei ole siitä, etteikö vapaa kilpailu olisi sallittua, vaan siitä, että kilpailun tulee olla rehellistä ja reilua.

Ottaen huomioon yrityssalaisuusjuttujen tutkintaan ja käsittelyyn keskimäärin kuluva huomattavan pitkä aika sekä yritykseltä itseltään kuluva aika ja raha, ei asianajajana voi olla korostamatta yrityssalaisuuksien tehokasta teknistä ja menettelyllistä suojaamista. Niillä voidaan paitsi estää loukkauksia myös tutkinnan ja käsittelyn aikana helpottaa sen selvittämistä, onko tietoja viety ja mikä on ollut niiden luonne. Tietokoneiden lokitiedot auttavat. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että yrityssalaisuuden tunnusmerkkejä ovat tiedon laillisen haltijan salassapitotahto, salassapitointressi ja tiedon tosiasiallinen salassapito. Näiden toteutuminen pitää pystyä osoittamaan. Ennaltaehkäise ongelmia kiinnittämällä huomio näihin.

 

Tatu Kulmala


Aiheeseen liittyvät julkaisut