Oikeudenkäynnissä prosessilla on väliä – kuulemisperiaatteen merkityksestä

Annika Sauren

Blogit Oikeudenkäynnit ja riidanratkaisu

13.10.2023

Kuulemisperiaate tarkoittaa, ettei asiaa saa ratkaista asianosaisia kuulematta eli ennen kuin asianosaisille on varattu tilaisuus esittää oma kanteensa ja vastata vastapuolen väittämiin. Tuomioistuimen on huolehdittava kuulemisperiaatteen toteutumisesta viran puolesta, eikä se siten saa perustaa tuomiotaan aineistoon, johon asianosaiselle ei ole varattu tilaisuutta tulla kuulluksi. Kuulemisperiaate onkin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin peruselementti ja turvattu sellaisenaan perustuslaissa osana oikeusturvaa.

Korkein oikeus pääsi arvioimaan kuulemisperiaatteen merkitystä hiljattain antamassaan päätöksessä KKO 2023:61. Tapaus koski turvaamistoimihakemusta, joka perustui patentin loukkaukseen. Patenttihan tarkoittaa käytännössä haltijansa oikeutta kieltää muita käyttämästä patentoitua keksintöä, ja tässä tapauksessa patentin haltija vaati turvaamistoimihakemuksella markkinaoikeutta kieltämään patentin loukkaajaa sakon uhalla tarjoamasta tai saattamasta vaihdantaan omaa patenttiaan vastaavaa tuotetta sekä tuomasta sitä maahan tai pitämästä sitä hallussa.

Vastapuoli esitti vastauksessaan patentin olevan mitätön, minkä vuoksi turvaamistoimihakemuskin tulisi hylätä. Molemmat osapuolet antoivat vielä yhdet lausumat asiasta ennen sen ratkaisua, jossa markkinaoikeus päätyi vastapuolen hyväksi hylkäämään turvaamistoimihakemuksen. Juridisesti ongelmallisen tapauksesta teki se, että markkinaoikeus perusti ratkaisunsa niihin vastapuolen viimeisessä lausumassa esitettyihin perusteluihin, joihin markkinaoikeus ei ollut kuitenkaan pyytänyt patentin haltijalta lausumaa, ja josta patentin haltija ei ollut myöskään oma-aloitteisesti ilmoittanut haluavansa lausua.

Korkein oikeus myönsi asiassa valitusluvan rajoitettuna ja arvioi kysymystä siitä, oliko markkinaoikeus menetellyt virheellisesti olemalla jättämättä patentin haltijalle tilaisuutta tulla kuulluksi niistä vastapuolen viimeistä lausumaa koskevista perusteluista, joiden perusteella markkinaoikeus oli päätynyt hylkäämään turvaamistoimihakemuksen.

Asian oikeudellisen arvioinnin osalta on tärkeää tietää, että tavallisesti turvaamistoimien tarkoituksena on nimenomaan antaa kiireellistä oikeussuojaa ja ratkaista asia osittain ennen lopullisen päätöksen antamista, joskus jo jopa ennen kanteen vireillepanoa. Erittäin poikkeustilanteissa oikeudenkäymiskaari antaa mahdollisuuden tehdä väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen jopa täysin ilman vastapuolen kuulemista. Kenties tunnetuin esimerkki turvaamistoimesta lienee takavarikko, jonka tarkoituksena on estää vastapuolen mahdollisuus hukata omaisuuttaan välttyäkseen mahdolliselta tulevalta maksuvelvollisuudelta. Tämän lisäksi turvaamistoimi voi olla myös yllä käsitellyn tapauksen mukainen oikeuden antama kieltomääräys, jolla vastapuoli kielletään uhkasakon uhalla jatkamasta tai toistamasta menettelyä, joka hakijan mielestä loukkaa hänen oikeuksiaan. Väliaikaista turvaamistoimea haetaankin tyypillisesti muun muassa immateriaalioikeuksien loukkauksissa, kun oikeudenkäynnin lopputulosta ei haluta odottaa. Turvaamistoimille leimallista on siis niiden käsittelyn kiireellisyys, ja niissä ratkaisu tavallisesti saadaan ennen asian lopullista päätöstä.

Korkein oikeus katsoi, että tapauksessa markkinaoikeus oli laiminlyönyt asianosaisen kuulemisen, ja kumosi ratkaisun palauttaen asian uudelleen käsiteltäväksi markkinaoikeuteen. Täten ennakkoratkaisu alleviivaa kuulemisperiaatteen merkitystä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin osana. Sillä seikalla, että osapuoli ei ollut oma-aloitteisesti ilmoittanut haluavansa lausua asiasta, ei ollut merkitystä, sillä kuulemisperiaatteen toteutumisesta huolehtiminen viran puolesta kuuluu tuomioistuimen prosessijohtovelvollisuuksiin.

Päätös on juridisesti ymmärrettävä, mutta toisaalta se herättää kysymyksen myös siitä, johtaako prejudikaatti tulevaisuudessa ylimääräisten lausuntojen teettämiseen vain varmuuden vuoksi ja sitä kautta turvaamistoimiasioiden käsittelyn pitkittymiseen. Varsinkin immateriaalioikeuksien loukkauksen jatkamisen tai toistamisen kieltäminen on niiden haltijan kannalta keskeinen oikeussuojakeino. Vasta pitkän ajan kuluttua kanteen nostamisen jälkeen annettu tuomio ei välttämättä riittävällä tavalla toteuta oikeusturvaa.

Lisäksi päätös on tärkeä muistutus prosessin menettelymääräysten noudattamisen tärkeydestä ja siitä, että oikeudenkäyntimenettelyssä on hyödyllistä käyttää asiansa osaavaa juristia. Mikäli sinulla on kysymyksiä immateriaalioikeuksista, oikeudenkäyntimenettelystä tai turvaamistoimista, toimistomme asiantuntijat auttavat mielellään asiaan liittyvissä mahdollisissa pulmissa.