Oikeudenkäyntimaksut nousivat vuoden alussa

Edelle

Blogit

29.01.2016

Koko muun yhteiskunnan lisäksi myös oikeuslaitos pyrkii säästämään resursseja. Oikeudenkäyntimaksuja korotettiin 1.1.2016 lukien. Oikeudenkäyntimaksut rajoittavat omalta osaltaan perustuslain 21 §:n turvaamaa jokaisen oikeutta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Samalla täytyy muistaa, että myös tuomioistuinlaitos on organisaatio, joka sille suotujen määrärahojen perusteella pyrkii parhaiten edistämään kansalaisten ja yhteisöjen oikeusturvaa. En sanoisi, että nyt vuoden alussa korotetut oikeudenkäyntimaksut suoranaisesti estävät perustuslain mukaisen oikeusturvan toteutumisen, mutta mitä enemmän kansalaisten ja yhteisöjen oikeutta oikeuden saamiseksi rajoitetaan, sitä lähempänä ollaan tilannetta, jossa perustuslakimme mukainen oikeus oikeudenkäyntiin ei toteudu.

Oikeudenkäyntimaksuihin voi saada myös vapautuksen. Niitä ei peritä korkeimmassa oikeudessa ja hovioikeuksissa rikosasiasoissa, mikäli muutoksenhakijan valitus menestyy. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja hallinto-oikeuksissa ei myöskään peritä maksua, mikäli muutoksenhakijan valitus menestyy. Lisäksi on myös paljon muita vapautuksia oikeudenkäyntimaksuihin, joista merkittävämpinä yleisen oikeusturvan kannalta on vähävaraisen vapauttaminen oikeudenkäyntimaksuista. Mikäli henkilö saa varallisuustilanteensa vuoksi oikeusturvaa, ei myöskään oikeudenkäyntimaksuja tarvitse suorittaa.

Vuoden alussa voimaan tulleet maksut vaihtelevat aina käräjäoikeudessa annetun yksipuolisen tuomion 65 eurosta markkinaoikeuden veloittamaan 6000 euron oikeudenkäyntimaksuun yli 10 miljoonan euron julkisia hankintoja koskevissa asioissa. Silmiinpistävin maksuista onkin markkinaoikeuden vakiomaksu 2000 euroa (yksityishenkilö 500 euroa), joka nostaa yhteisöjen valituskynnystä huomattavasti esimerkiksi juuri julkisissa hankinnoissa.

Oikeuslaitoksessa pyritään todennäköisesti siihen, ettei aivan pieniä asioita kannata jatkossa oikeuteenkaan enää viedä, jolloin jutturuuhkat helpottuvat. On totta, etteivät yhteiskunnan resurssit millään voi riittää ilmaisen oikeudenkäyntijärjestelmän ylläpitämiseen. Samalla tehostamista tehdään osittain perustuslain kustannuksella ja mitä pidemmälle tehostamista viedään sitä huonompi ideaalin oikeusvaltion kannalta. Uudet maksut eivät kuitenkaan ole niin perustuvanlaatuisia, että niillä nakerrettaisiin oikeusvaltion perusta altamme.

Voimassaolevat oikeudenkäyntimaksut löydät oikeusministeriön sivuilta.