Oletko joskus törmännyt termiin testamentin toimeenpanija?

Juha Auvinen

Blogit

24.11.2020

Ensi näkemältä vaikuttaisi siltä, että kyse on henkilöstä, joka panee toimeen testamentissa annetut määräykset. Osin tämä on totta, mutta asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen.

Mahdollisuus määrätä testamentin toimeenpanija perustuu perintöasioita sääntelevään lakiin, perintökaareen, jonka mukaan testamentissa voidaan määrätä joku ”pesää hallitsemaan”. Jos määräystä ei testamentissa ole, kukaan ei, ilman pesän osakkaiden suostumusta tai oikeuden määräystä, voi ryhtyä kuolinpesää koskeviin toimiin. Testamentin toimeenpanijan määräys on yksi testamentin määräys muiden joukossa – toisinaan toki varsin tärkeä määräys. Testamentissa voidaan myös antaa jollekin henkilölle tai muulle taholle, esim. yhdistykselle valta määrätä toimeenpanija.

Kun toimeenpanija määrätään, määräys on usein varsin yksinkertainen: ”Määrään testamenttini toimeenpanijaksi A:n.” Tällöin toimeenpanijan toimivalta on varsin laaja. Hänen tehtävänsä on saattaa kuolinpesä jakokuntoon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toimeenpanijalla on samanlaiset oikeudet kuin oikeuden määräämällä pesänselvittäjällä. Toimeenpanijan toimi ei sisällä oikeutta suorittaa varsinaista perinnönjakoa, elleivät kaikki pesän osakkaat häntä siihen valtuuta.

Kuolinpesän jakokuntoon saattaminen tarkoittaa mm. sitä, että toimeenpanija huolehtii pesän velkojen maksamisesta, edustaa pesää erilaisissa oikeustoimissa (myös oikeudessa kantajana tai vastaajana), tarvittaessa realisoi pesän omaisuutta sekä tarvittaessa tulkitsee testamenttia, jos testamenttimääräykset ovat epäselviä. Lisäksi toimeenpanijan tehtävänä on luovuttaa testamenttimääräyksellä jollekin määrätty tietty, nimetty omaisuus (raha, esine) saajalleen. Jos testamentilla on määrätty varoja tiettyyn tarkoitukseen, toimeenpanijan ratkaistavaksi voi tulla kysymys siitä, riittävätkö pesän varat tuohon tarkoitukseen.

Testamentin toimeenpanijan toimivalta alkaa testamentin tultua lainvoimaiseksi. Näin ollen esimerkiksi testamentintekijän elinaikana toimeenpanija ei voi ryhtyä omaisuutta koskeviin toimiin. Sinä väliaikana, joka kestää testamentintekijän kuolemasta testamentin lainvoimaiseksi tuloon, kuolinpesä on, toimeenpanijan määräyksestä huolimatta, edelleen pesän osakkaiden yhteishallinnossa. Testamentin lainvoimaiseksi tulosta lukien toimeenpanija syrjäyttää osakkaat pesän hallinnosta, lukuun ottamatta leskeä. Nimittäin toimeenpanijan määräyksestä huolimatta leski säilyttää oikeuden osallistua pesän hallintoon. Vaikka toimeenpanija ei ilman eri määräystä toimi pesänjakajana, hänen toimensa on kuitenkin sillä tavoin sidottu pesänjakoon, että toimeenpanijan toimi päättyy normaalisti vasta, kun perinnönjako on tullut lainvoimaiseksi.

Miksi sitten kannattaa määrätä testamentissa joku sen toimeenpanijaksi? Jos jo etukäteen on tiedossa, että perillisten kesken syntyy riitaa pesän hallinnosta, voi toimeenpanijan määräys olla paikallaan. Samoin, jos osakkaat asuvat kaukana sieltä, missä testamentintekijä asui ja pesän omaisuus sijaitsee. Tällöin on hyvä, että joku lähellä omaisuutta oleva, testamentintekijän luotettu henkilö, hoitaa pesän asioita ja hallitsee sitä. Näin luodaan parhaat edellytykset pesänselvitystä seuraavalle varsinaiselle perinnönjaolle. Määräämällä toimeenpanijan voi myös varmistaa sen, että testamentilla määrätyt legaatit eli esim. yksittäiset esineet tai tietyt rahavarat tulevat varmasti siirrettyä niiden saajille.