Oliko konkurssilain muuttaminen koronakriisin takia tarpeellista ja järkevää?

Matti Kökkö

Blogit

13.05.2020

Eduskunta hyväksyi huhtikuun lopulla lain, jolla muutettiin väliaikaisesti konkurssilakia yhden säännöksen osalta. Lainmuutoksella poistettiin kuudeksi kuukaudeksi velkojan oikeus osoittaa velallisyrityksen maksukyvyttömyys sillä, että velallinen ei ole konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saatuaan viikon kuluessa maksanut velkojan saatavaa.

Käytännössä lähes kaikki velkojien konkurssihakemukset on tehty vetoamalla maksukyvyttömyyden osoittamiseksi juuri konkurssiuhkaiseen maksukehotukseen, jota velallinen ei ole noudattanut. Vastaava säännös oli olemassa jo ennen konkurssilain voimaantuloa vuonna 2004. Muutos merkitsee siten varsin vakiintuneiden käytäntöjen katkeamista puoleksi vuodeksi.

Lainmuutoksen tarkoituksena on estää velkojaa hakemasta velallistaan liian hätäisesti konkurssiin koronakriisin aiheuttamien maksuvaikeuksien vuoksi. Mielestäni voidaan perustellusti kysyä, oliko väliaikainen lainmuutos tarpeellinen ja järkevä. Näin ainakin seuraavista syistä:

1. Vaikka konkurssiuhkaisen maksukehotuksen käyttäminen olisi edelleen sallittu, tuomioistuin olisi silti voinut ottaa koronakriisin mukanaan tuomat erityiset olosuhteet huomioon arvioidessaan sitä, onko velallinen vain tilapäisesti maksukyvytön, jolloin konkurssiin asettamisen edellytystä ei ole. Lain sanamuodon mukaan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen oli osoitus maksukyvyttömyydestä siinä tapauksessa, ettei toisin osoitettu.
   
   
2. Ylivoimaisesti suurimman osan velkoja-aloitteisista konkurssihakemuksista tekevät verottaja ja vakuutusyhtiöt. Näille tahoille annettu ohjeistus koronakriisin huomioon ottamisesta olisi erittäin todennäköisesti riittänyt siihen, että edellytyksiä konkurssihakemuksen vireille laittamiseen tarkastellaan näissä erityisissä olosuhteissa vastuullisesti ja maltillisesti.
   
   
3. Lainmuutos rajoittaa konkurssiin hakemista myös sellaisten velallisten osalta, joiden maksuvaikeudet johtuvat aivan muista seikoista kuin koronakriisistä. Verottaja ja lakisääteisiä vakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt tekevät konkurssihakemuksia paitsi periäkseen jo syntyneitä saataviaan myös sen vuoksi, että konkurssin alkaminen on usein ainoa keino saada lisävelkaantuminen päättymään.
   
   
4. Koronakriisistä kärsivä yritys voi olla myös velkojan asemassa. Yksipuolinen velkojien oikeuksien rajoittaminen ei ole oikea ratkaisu läheskään kaikkiin tilanteisiin.
   
   
5. Konkurssihakemusten määrä tullee nousemaan huomattavasti sen jälkeen, kun lainmuutoksen voimassaolo on päättynyt. Tämä saattaa johtaa konkurssihakemusten käsittelyn ruuhkautumiseen tuomioistuimissa.

Yhtä kaikki lainmuutos tuli voimaan 1.5.2020 ja sitä kaikki noudattakoot.