Onko lautamiesjärjestelmä (vihdoin) tullut tiensä päähän?

Juha Auvinen

Blogit

31.05.2022

Viime aikoina keskusteluun on jälleen noussut maallikkojäsenten käyttö alioikeuksissa. Miksi asia nousi keskusteluun ja mistä lautamiesjärjestelmässä on kyse?

Palataan ensin hieman historiaan ja syihin, miksi tuomioistuimissa ylipäätään on käytetty maallikkojäseniä. Maallikoiden mukana ololla on pitkät perinteet Pohjoismaissa, ja Suomessakin maallikot ovat useita satoja vuosia kuuluneet tuomioistuimiimme. Mm. käräjäoikeuksia edeltäneissä, maaseudulla toimineissa kihlakunnanoikeuksissa oli lautamiehiä. Vuoden 1993 alioikeusuudistuksen myötä maallikkoedustus ulotettiin koskemaan kaikkia yleisiä alioikeuksiamme. Samassa yhteydessä lautamiehen äänelle annettiin yhtäläinen painoarvo kuin ammattituomarin äänelle. Aikaisemmassa järjestelmässä vain lautamiehet yhdessä (seitsemän lautamiestä) saattoivat saada ammattituomarin mielipiteen kumoon. Maallikoiden mukaan ottamista käräjäoikeuksiin perusteltiin mm. sillä, että näin kehitetään tuomioistuinten toimintaedellytyksiä, kasvatetaan luottamusta tuomioistuimiin, oikaistaan väärinkäsityksiä ja parannetaan oikeusturvaa, maallikoiden osallistuminen on demokratian kannalta hyväksi ja näin myös tuomiot koetaan oikeudenmukaisiksi tai ne on helpompi hyväksyä. On myös sanottu, että lautamiehet tuovat päätöksentekoon paikallistuntemusta ja ns. tavallisen kansalaisen näkemyksiä. Mutta onko ratkaisu sitten oikeampi tai oikeudenmukaisempi, jos päätöstä tekemässä on ammattituomarin rinnalla maallikko? Tuskin.

Mielestäni pelkästään lautamiesten läsnäolo ei lisää päätöksen oikeudenmukaisuutta. Yhtäältä lautamies ei nykyään ole samalla tavoin oman paikkakuntansa olojen asiantuntija kuin esim. 100 vuotta sitten. Toisaalta tuomari ei ole suinkaan normaalin yhteiskunnan ulkopuolella oleva henkilö, joten myös hänellä on näkemys perhe-elämästä, kunnallisesta toiminnasta, yhteiskunnasta jne. Miksi tämän näkemyksen esille tuomiseen tarvittaisiin vielä joku muu tuomarin lisäksi?

Mielestäni voidaan myös kysyä, mikä tekee tuomioistuintoiminnasta erikoislaatuisen päätöksentekomallin verrattuna muunlaisiin ratkaisutilanteisiin. Vaikuttavathan muuallakin tehtävät ratkaisut ihmisten elämään. Ei ole ollut havaittavissa vaatimuksia tai edes ehdotuksia siitä, että lääkäri hoitoa määrätessään tai mekaanikko autoa korjatessaan tarvitsisi maallikon vierelleen antamaan oman mielipiteensä. Asiantuntija on aina asiantuntija. Jos ja kun oikeudenkäynnit ovat monimutkaisia ja niissä käsiteltävät (oikeus)kysymykset niin ikään, miksi ihmiset oikeudellista apua tarvitessaan kääntyvät asianajan tai muun lakimiehen puoleen. Uskon, että syy on se, että ihmiset kokevat asiantuntijan hoitavan heidän asiansa paremmin kuin maallikko. Samasta syystä katson, että ammattituomari selviytyy tuomitsemistoiminnasta asiantuntemuksensa turvin paremmin kuin maallikko. Voidaan myös miettiä, miksi muutoksenhakutuomioistuimissa ei ole maallikoita…

Lautamiesjärjestelmän toimivuus nousi pitkästä aikaa taas enemmän esille, kun eräässä äskettäin käsitellyssä rikosasiassa lautamiehet vapauttivat raiskauksesta syytetyn henkilön äänin 2–1 (ammattituomari oli asiasta eri mieltä). Yhtenä perusteena lautamiehillä oli ”yleinen elämänkokemus”. Rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mukaan (Iltalehti 12.5.2022) näytti siltä, että lautamiehet olivat keksineet ihan oman kokemussäännön ja soveltaneet sitä. Kokemussäännön hyödyntäminen oikeudessa vaatii kuitenkin aina kriittistä tarkastelua. Asiantuntijatietoa ei saisi korvata pelkillä musta tuntuu -ajatuksilla. Nuotion mukaan tuomio voi johtaa keskusteluun siitä, tarvitaanko Suomessa maallikkotuomareita edelleen 2020-luvulla. Myös Suomen asianajajaliitto on jo kauan katsonut, että, että lautamiesjärjestelmä on tullut tiensä päähän ja kannattaa sen lakkauttamista.

Yksi suuri ongelma lautamiesjärjestelmän osalta on se, että lautamiehet valitaan poliittisin perustein. Lautamiehen tehtävä on kunnallinen luottamustoimi ja tehtävään tuntuisi liittyvän samalla myös poliittinen vastuu. Lautamies on kuitenkin tuomioistuimen jäsen ja tuomioistuimen tulee olla riippumaton. Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju totesi 25.5.2022 julkaistussa Asianajajaliiton jäsenviestissä/tiedotteessa, että politisoituneesta lautamiesjärjestelmästä tulisi vihdoin luopua, koska oikeusvaltiossa tuomareita ei valita poliittisin perustein.

Räihä-Mäntyharju kiinnitti huomiota kuitenkin myös siihen, että vaikka järjestelmästä luovuttaisiin, kyse ei ole nopeasta prosessista. Muutos vaatii entistä suurempaa oikeudenhoidon lisäresursointia, koska liian suuri työmäärä aiheuttaa jo nyt oikeudenkäyntien merkittävää viipymistä. Järjestelmän mahdollinen muuttaminen pitäisi ajoittaa siten, ettei oikeusjärjestelmä kuormitu entisestään. Käräjäoikeustuomarit ovat jo nyt varsin kuormitettuja. Jos lautamiesjärjestelmä poistettaisiin lyhyellä varoitusajalla, ilman huomattavaa ja nopeaa lisäresursointia oikeudenhoidon jonot vain pitenisivät ja kustannukset kasvaisivat entisestään.

Mainittu resurssien lisääminen on välttämätöntä ja uudistuksen toteuttamiseen pitää varata riittävä aika. Mutta kun asia on niiltä osin kunnossa, lautamiesjärjestelmästä voidaan mielestäni jo luopua. Itse asiassa jo Olaus Petrin 1530-luvulla julkaisemissa tuomarinohjeissa, jotka löytyvät lakikirjan alusta, on mainittu mm., että samoin se ei kelpaa tuomariksi, joka ei tiedä, mitä laeissa on ja mikä sen perustus ja tarkoitus on ja miten niitä on käytettävä. Mainitut tuomarinohjeet eivät toki ole sitovaa lainsäädäntöä, mutta kyllä vanhat viisaat ohjeet on edelleen syytä huomioida.