Onko suomalaisen pääsarjajääkiekkoilun tulevaisuus vaarassa?

Edelle

Blogit

22.11.2019

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) antoi 31.10.2019 päätöksen, jota moni on spekuloinut, osa pelännyt ja varmasti useat odottaneet jo vuosia. KKV katsoi päätöksessään, että Jääkiekon SM-liiga Oy:n ja siihen kuuluvien 15 liigaseuran sopima Jokereita syrjivä menettely on ollut sekä kansallisen että EU:n kilpailulainsäädännön vastainen. Lopettamismääräyksen tehosteeksi KKV asetti uhkasakon, jonka suuruus on 75.000 euroa kutakin asianosaista kohden.

Osapuolet, eli SM-Liiga Oy:n liigaseurat, olivat sopineet, että ne eivät palkkaa kesken kauden pelaajia Jokereista tai pelaa harjoitusotteluita Jokereiden kanssa. Sopimus kattoi myös ne pelaajat, joiden sopimus Jokereiden kanssa oli jo purettu ja olivat näin ollen vailla työnantajaa. Lisäksi oli sovittu, että liigaseurat eivät myöskään tee kesken kauden seuraavaa kautta koskevia pelaajalainasopimuksia Jokereiden kanssa.

Menettelyn perusteena on ollut tavoite suojella Jääkiekon SM-liiga Oy:n ja liigaseurojen taloudellisia etuja vaikeuttamalla pelaajien siirtymistä KHL-seura Jokereiden ja liigaseurojen välillä. Jokereiden mukaan menettely on vaikeuttanut joukkueen pelaajahankintaa. Samalla sopimus on rajoittanut pelaajien mahdollisuutta hankkia toimeentuloaan, mikäli sopimus Jokereiden kanssa on syystä tai toisesta päättynyt. Tällaisessa tilanteessa pelaaja on käytännössä joutunut hakemaan uutta työnantajaa Suomen rajojen ulkopuolelta.

Osapuolten menettelyssä on KKV mukaan ollut kyse kilpailijan poissuljentaan tähtäävästä markkinoiden jakamisesta, jota on toteutettu kollektiivisen boikotin ja tuotannon rajoittamisen keinoin. Tällainen menettely lukeutuu niin kotimaisessa kuin EU:n kilpailuoikeudessakin vakiintuneesti vakavimpiin kilpailunrajoituksiin. 

Menettelystä sovittiin alun perin suullisesti liigaseurojen toimitusjohtajista koostuvassa Jääkiekon SM-liiga Oy:n johtoryhmän kokouksessa tammikuussa 2014. Sopimus vahvistettiin vielä kirjallisesti johtoryhmän kokouksessa joulukuussa 2016. Mediassa tätä sopimusta on tituleerattu ”herrasmiessopimukseksi”. KKV:n tietojen mukaan sopimus oli ollut voimassa kieltopäätökseen asti ja sitä oli noudatettu aina vuodesta 2014 saakka. SM-liiga Oy ilmoitti välittömästi päätöksen jälkeen noudattavansa KKV:n kieltopäätöstä ja purkavansa sopimuksen.

Onko tässä sitten kaikki? Tuskin. Jääkiekkoliiton ja SM-liigan 2013 yhdessä tekemä päätös suomalaisen jääkiekon pääsarjan sulkemisesta saattaa olla kilpailulainsäädännön vastainen. Jääkiekkoliiton ja SM-liigan sopimuksessa linjataan, että Liigan joukkuemäärä pysyy sopimuksen ollessa voimassa lähtökohtaisesti ennallaan. Karsintoja ei järjestetä eikä Liigasta voi näin ollen sopimusaikana pudota.

Aiheesta on jokseenkin samantyylinen ennakkotapaus koripallon puolelta vuodelta 1995. Tuossa selvityksessä silloinen kilpailuvirasto käsitteli Joensuun Katajan mahdollisuuksia pelata Koripallon pääsarjassa. Päätöksessään kilpailuvirasto totesi tuolloin, että suljettu sarja on Suomessa lähtökohtaisesti kilpailulain vastainen. Tilanteissa on kuitenkin suuri ero, koripallon pääsarja ja Liiga eroavat toisistaan siinä, että Liiga ei ole lajiliiton alainen toimija, vaan erillinen osakeyhtiö. Sinänsä organisointitapa ei kuitenkaan ratkaise sarjan laillisuutta tai laittomuutta suuntaan tai toiseen.

Lisäksi Jääkiekkoliiton ja SM-liigan sopimuksessa sanavalinta lähtökohtaisesti on olennainen. Tämä ainakin jollain tasolla suljettu sarjajärjestelmä, jossa joukkueiden ei ole mahdollista nousta pelillisesti vaan niin eräänlaisilla kabinettipäätöksillä täyttäessään tietyt kriteerit, saattaa aiheuttaa uuden tutkintapyynnön SM-liigasta

Voi siis olla, että MM-kultahuumassaan elävä suomalainen jääkiekkokansa saattaa joutua uudella vuosikymmenellä arvioimaan uudelleen pääsarjansa lainmukaisuutta.