Osittainen ositus

Matti Huttunen

Blogit

08.04.2022

Ositus voidaan toimittaa joko sopimusosituksena tai toimitusosituksena. Sopimusosituksessa puolisot toimittavat osituksen itse sopimalla keskenään osituksen sisällöstä. Tavanomaista on, että tässäkin tilanteessa osapuolet käyttävät usein juridisen koulutuksen saaneita avustajia tai asiamiehiä ositussopimuksen laadinnassa. Tämä onkin suositeltavaa, sillä jo yksin ositussopimuksen määrämuotosäännökset edellyttävät osituksen toimittamiseen liittyvien normien tuntemista.

Jos edellytyksiä sovinnolliselle ositukselle ei ole olemassa, tuomioistuin määrää pesänjakajan toimittamaan osituksen. Hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi voi tehdä kumpikin puoliso yksin tai hakemus voi olla puolisoiden yhteinen. Pesänjakajan toimittamaa ositusta kutsutaan toimitusositukseksi. Toimitusositus on harvinaisempi tapa toimittaa ositus. Merkittävin osa osituksista tehdään sopimusosituksina. Pesänjakajankin on pyrittävä saamaan sovinto puolisoiden kesken. Osituksen menettelytapasäännökset korostavat pyrkimystä sovinnolliseen ositukseen.

Pääsääntöisesti ositus, on kysymys sitten sopimusosituksesta tai toimitusosituksesta, toimitetaan aina yhdellä kertaa loppuun saakka: kaikki omaisuus jaetaan yhdellä kertaa ja ositus on kaikilta ehdoiltaan kertakaikkinen ja lopullinen.

Ositustoimituksissa nousee kuitenkin aika ajoin esiin kysymys siitä, onko ositus mahdollista toimittaa vaiheittaisena, osittaisena osituksena. Osittaisessa osituksessa koko ositusta ei toimiteta yhdellä toimituksella loppuun saakka, vaan se toimitetaan osissa. Vaikka osittainen ositus ei ole kovin yleinen, se on kuitenkin mahdollinen. Osittainen ositus on mahdollista toimittaa sekä sopimus- että toimitusosituksella. Kun ositus käsittää aina kummankin osapuolen koko osituksen piiriin kuuluvat varallisuuden, edellyttää osittainen ositus osapuolten yksimielisyyttä: se tehdään yhteisestä sopimuksesta.  Osittaista ositusta koskevat periaatteet soveltuvat myös osittaiseen perinnönjakoon. Osittaiset jaot perinnönjaon yhteydessä ovatkin tavanomaisia.

Osittainen ositus voi olla tarkoituksenmukaista esimerkiksi silloin, kun ositettavaan omaisuuteen sisältyy omaisuuserä, joka on jaon toteuttamiseksi päätetty realisoida ja myyntiprosessi kestää tavanomaista kauemmin. Toisaalta kysymys osittaisesta jaosta voi nousta esiin tilanteessa, jossa ositettavaan omaisuuteen kohdistuu riita, jos viivästyttää osituksen toimittamista. Osittainen perinnönjako puolestaan nähdään usein järkevänä tilanteessa, jossa kuolinpesästä jaetaan rahavaroja perintöverojen maksamista varten, vaikka kuolinpesä muuten jätetään vielä jakamatta.