Siirry sisältöön

Ositus toimituksena

04.11.2016

Ajatuksenani oli alun perin kirjoittaa omaisuuden arvostamisesta osituksessa, kunnes huomasin, ettei ositusta ole käsitelty blogissamme juuri lainkaan. Siksipä totesin, että on kenties hyödyllistä kertoa lukijoillemme ositus toimituksena pääpiirteissään. Omaisuuden arvostamista käsittelen tätä seuraavalla kirjoituskerrallani. Alkuun todettakoon lyhyesti, että mikäli puolisoilla on ollut avio-oikeuden poissulkeva avioehto, suoritetaan puolisoiden välillä ainoastaan omaisuuden erottelu – määritetään siis mikä osa omaisuudesta kuuluu kenellekin.

Ositus on toimenpide, jossa puolisoiden aviovarallisuussuhde puretaan. Suomeksi siis molempien puolisoiden kaikki varat ja velat luetteloidaan, ja tämän jälkeen rikkaampi puoliso maksaa vähävaraisemmalle sen verran, että lopputilanteessa molemmilla on yhtä paljon omaisuutta. Tätä kutsutaan tasingoksi. Osituksella pyritäänkin suojaamaan parisuhteen taloudellisesti heikompaa osapuolta. Tässä ositus pähkinänkuoressa.

Oikeuskirjallisuudessa käytetään osituksesta kahta erilaista termiä ositusperusteeseen liittyen: avioero- ja jäämistöositus. Avioero-osituksessa ositusperusteen muodostaa avioerohakemuksen vireille tulo. Osituksen voi halutessaan siis suorittaa jo avioeron harkinta-aikana.  Jäämistöosituksessa ositusperuste on toisen puolison kuolema.  Ositusperusteen syntyhetki määrittää sen, minkä omaisuuden katsotaan kuuluvan osituksen piiriin. Ositusperusteen syntymisen jälkeen kertynyt omaisuus ei pääsäännön mukaan kuulu osituksen piiriin. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi avioerohakemuksen jättämisen jälkeen kertyneitä palkkatuloja. Tähän sääntöön on kuitenkin poikkeuksia, joihin palaan seuraavan tekstin yhteydessä.

Kahden eri ositusperusteen lisäksi on olemassa kaksi erilaista ositustapaa: sopimus- ja toimitusositus. Puolisot voivat halutessaan suorittaa osituksen ilman ulkopuolista apua ja päättää esimerkiksi tasingonjaosta toisella tavalla. Mahdollista on sopia esimerkiksi siitä, etteivät puolisot lopputilanteessa saakaan yhtä paljoa omaisuutta. Tätä kutsutaan sopimusositukseksi. Sopimusosituksessa tasinkoa maksava puoliso saa vapaasti päättää, mitä omaisuutta hän tasinkona luovuttaa. Jos toinen puoliso ei hyväksy valintaa, ei sopimusosituksen loppuunsaattaminen ole mahdollista. Mikäli puolisot ovat riitaisia, tarvitaankin pesänjakaja suorittamaan toimitusositus. Toimitusosituksessa päätäntävalta siirtyy pesänjakajalle, jolla on esimerkiksi viimeinen sana siitä, mitä omaisuutta tasinkona luovutetaan (rahaa, osakkeita, kiinteistöjä tms). Pääsääntöisesti raha tulisi kuitenkin aina hyväksyä tasingon maksuvälineenä.

Laura Lohilahti


Aiheeseen liittyvät julkaisut