Palkkaa vai työkorvausta?

Anni Laukkanen

Blogit Työoikeus Verotus

14.03.2023

Otsikkokysymys on viime aikoina tullut eteeni varsin tiuhaan tahtiin eri yhteyksissä. Mitä eroa palkalla ja työkorvauksella edes on?

Työstä, tehtävästä tai palveluksesta maksettu korvaus voi olla joko palkkaa tai työkorvausta. Verotuksessa tällä erottelulla on merkitystä, sillä maksajan ja saajan velvollisuudet riippuvat siitä, kummasta on kyse.

Lähtökohta on selkeä: palkkaa on työ- ja virkasuhteessa tehdystä työstä maksettu korvaus. Osapuolet ovat tällöin tehneet työsopimuksen. Työkorvausta taas maksetaan työstä, tehtävästä tai palveluksesta, mutta joka ei kuitenkaan ole palkkaa. Näissä tilanteissa viitataan tyypillisesti toimeksiantosuhteeseen. Yleensä työkorvaus käsitellään saajansa elinkeinotoiminnan tulona eli yritystulona.

Toimeksiantosuhteen luonnehdinnassa olennaista on arvioida toisaalta työn suorittajan muodollisia tunnusmerkkejä, kuten sitä, onko sopimuskumppani toiminimi taikka yhtiö, kuuluuko toimija ennakkoperintärekisteriin tai muihin rekistereihin ja esimerkiksi onko toimija ottanut pakolliset sosiaalivakuutukset. Toisaalta taas on arvioitava tosiasiallisia olosuhteita osoittavia tunnusmerkkejä koskien muun ohella sopimuksen sisältöä, suoritetaanko työtä henkilökohtaisesti tai itsenäisesti, kenellä on työn johto- ja valvontaoikeus, kuka määrittelee työskentelyn ajankohdan ja kuinka vastike määräytyy. Tietyt tunnusmerkit puoltavat työsuhdetta ja suorituksen katsomista palkaksi, kun toiset taas puoltavat toimeksiantosuhdetta ja yrittäjätoimintaa.

Tulkinnallisuus korvauksen käsittelyssä muodostuu korostuneesti tilanteessa, jossa on tehty sopimus esimerkiksi konsulttipalveluista yksittäisen henkilön kanssa. Sopimuskumppani voi muodollisesti olla yhtiökin, mutta tyypillisesti tietty henkilö suorittaa myös näissä tapauksissa sovittua tehtävää. Osapuolet eivät voi verotuksessa vapaasti sopia korvauksen luonteesta. Kysymys kulminoituu siihen, onko konsulttisopimuksen perusteella konsultille maksettavaa korvausta pidettävä palkkana vai onko kysymyksessä suoritus, jota on pidettävä saajan yritystoiminnan tulona. Yksittäiset tilanteet ovat vaihtelevia ja asiaa on tapauskohtaisesti arvioitava edellä viitattujen muodollisten tunnusmerkkien sekä tosiasiallisia olosuhteita osoittavien tunnusmerkkien pohjalta.

Erottelulla palkkaan ja työkorvaukseen on merkitystä ennakkoperintäjärjestelmämme kannalta, nimittäin maksajan on toimitettava palkasta ennakonpidätys ja suoritettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Mikäli suoritus taas on työkorvausta, korvauksesta ei makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua eikä ennakonpidätysvelvollisuutta lähtökohtaisesti ole. Suorituksen saajan ennakkoperintärekisteröinnillä on kuitenkin merkitystä suorituksen maksajan ennakonpidätysvelvoitteiden määräytymisessä.

Verohallinto on linjannut, että yksittäisistä toimeksiannoista maksettavia suorituksia voidaan nykyisen verotuskäytännön ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön mukaisesti yhä useammin pitää työkorvauksina. Työstä on voitu solmia työn teettäjän ja työn tekijän välillä työsopimus tai toimeksiantosopimus. Onkin suositeltavaa ottaa jo sopimusta laadittaessa huomioon eri sopimustyyppien tunnusmerkit ja varmistaa, että sopimuksen tyyppi ja sisältö, mutta myös tosiasiallinen toiminta vastaavat osapuolten tarkoitusta.