Siirry sisältöön

Pienpanimot napit vastakkain Tullin kanssa

Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti useille pienpanimoille määrätyistä jälkiveroista. Verot on määrätty sen vuoksi, että Tulli on katsonut panimoiden rikkoneen alkoholiverolain 9 §:ssä mainittua alkoholijuomaveron huojentamisen edellytyksenä olevaa ehtoa oikeudellisesti ja taloudellisesti muista panimoista riippumattomasta oluen tuotannosta.

Jälkiverotuksen kohteena ovat olleet mm. Saimaan Juomatehdas Oy ja Malmgårdin Panimo Oy, joiden osalta Tulli teki jälkiverotuspäätöksen, koska panimoilla oli yhteinen vähemmistöosakas. Ilmeisesti ainakin osittain tämän syyn vuoksi Saimaan Juomatehdas Oy ja Malmgårdin Panimo Oy yhdistyivät vuodenvaihteessa MBH Breweries Oy:ksi. Jälkiverotusasian hallinto-oikeudellinen prosessi on ilmeisesti vielä kesken.

Toinen samanlainen jälkiverotuspäätös koskee Lammin Sahti Oy:tä ja Bryggeri Helsinkiä. Jälkiverotuspäätöksen syynä on se, että Lammin Sahdin merkittävä omistaja ja toimitusjohtaja Pekka Kääriäinen omistaa itse 7 prosenttia ja Lammin Sahdin kautta 12 prosenttia Bryggeri Helsingistä ja se, että Kääriäinen on myös Bryggeri Helsingin hallituksen puheenjohtaja. Myös monien muiden pienpanimoiden osalta on jälkiverotusprosessi vireillä.

Alhkoholiverolain 9 §:ssä siis todetaan, että pienpanimolla on oikeus saada huojennusta alkoholijuomaverosta 10-50 % riippuen vuosittain tuotetun oluen määrästä, mikäli panimo voi osoittaa, että olut tuotetaan oikeudellisesti ja taloudellisesti muista panimoista riippumattomassa panimossa, joka toimii fyysisesti erillään muista panimoista eikä harjoita lisenssivalmistusta. Riippumattomuudella tarkoitetaan asianomaisen panimon kykyä tehdä liiketoimintaa koskevia päätöksiä muista riippumattomana. Tällä pyritään estämään, etteivät pienpanimot keinotekoisesti kierrä veron huojennuksesta annettuja määräyksiä.  

Nyt Tulli on ilmeisesti ottanut kannan, jonka mukaan omistus – vaikka pienikin –  sekä toiminta kahden pienpanimon hallinnossa aiheuttaa sen, että panimot eivät ole oikeudellisesti taikka taloudellisesti riippumattomia toisistaan. Tämän vuoksi kaikille edellä mainituille yhtiöille on määrätty jälkiveroja. Tullin kanta perustunee EU-tuomioistuimen 2.4.2009 antamaan ratkaisuun Glückauf Brauerei GmbH vastaan Hauptzollamt Erfurt, asia C-83/08.

Nähtäväksi jää, mihin ratkaisuun asiassa lopulta päädytään. Mikäli jälkiverotuspäätökset jäävät voimaan, on niistä pienpanimoalalle merkittäviä seuraamuksia. Ensinnäkin jälkiverotuksen kohteeksi joutuneiden yhtiöiden talous joutuu hyvin tiukille. Myös konkurssit voivat olla mahdollisia. Toiseksi todennäköistä on, kuten MBH Breweries Oy:n tilanne osoittaa, että panimoita tulee yhdistymään veron huojennuksen säilyttämiseksi, taikka sitten isommat panimot ostavat pienempiä kilpailijoitaan pois kiusaamasta. Tällöin volyymien kasvu voi kompensoida veron huojennuksen poistumisen aiheuttamaa taloudellista haittaa. Kolmanneksi, päätöksellä voi olla vaikutusta suoraan alan osaamiseen, joko positiivisesti taikka negatiivisesti. Jotta pienpanimot voisivat hyödyntää veron huojennusta, tulee samojen henkilöiden omistuksesta ja toiminnasta yhtiöiden hallinnossa luopua. Tämä voi aiheuttaa sen, että osa yhtiöistä ei kykene enää hyödyntämään näiden vanhempien alan pioneerien osaamista samalla tavalla kuin aikaisemmin. Se taas toisaalta antaa nuorille innokkaille panimoalan osaajille mahdollisuuden näyttää kyntensä ja tuottaa meille kuluttajille uusia makuhermoja kutkuttavia nautinnon hetkiä. 


Aiheeseen liittyvät julkaisut