Siirry sisältöön

Pitääkö minun huolehtia sukulaiseni perunkirjoituksesta ja jos pitää, voinko joutua vastuuseen hänen veloistaan?

Jos henkilöllä oli kuollessaan kotipaikka Suomessa, henkilön jälkeen on toimitettava perunkirjoitus. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Koska kuolinpesän asioiden selvittämiseen saattaa monesti mennä pitempi aika, tähän määräaikaan saa käytännössä aina pidennystä – edellyttäen, että pidennystä hakee veroviranomaiselta mainitun kolmen kuukauden kuluessa.

Toisinaan perillisen mieleen saattaa nousta kysymys, pitääkö minun huolehtia perunkirjoituksesta. Kysymys siis kuuluu, kenen pitää huolehtia perunkirjoituksesta ja siitä, että se toimitetaan määräajassa? Usein vastaus on helppo. Silloin kun vainajalla on ollut läheisiä, joku heistä ryhtyy toimeen. Tarvittaessa heidän on helppo sopia siitä, kuka heistä lähtee asiaa varsinaisesti hoitamaan. Tavallisesti kyseessä on leski tai joku lapsista. Perintökaaren mukaan osakkaalla, jonka hoidettavana pesän omaisuus on, on perunkirjoitusvelvollisuus.

Aina tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Pelkkä kuolinpesän osakkuus ei aiheuta velvollisuutta, vaan lisäksi edellytetään em. tavoin, että omaisuus on nimenomaan osakkaan hoidossa. Monesti joku läheisistä on hoitanut vainajan asioita tämän viimeisinä elinvuosina ja on mahdollisesti huolehtinut hautajaisista. Tällaiset toimet tuovat mukanaan perunkirjoituksen toimituttamisvelvollisuuden. Jos kuolinpesän osakas ei millään tavoin ole osallistunut vainajan tai kuolinpesän asioiden hoitoon, hän ei ole perunkirjoituksen toimituttamisvelvollinen. Näin ollen esimerkiksi, vaikkapa ainut, esim. ulkomailla asuva lapsi ei ole perunkirjoituksen toimituttamisvelvollinen. Käytännössä on mahdollista, vaikkakin harvinaista, että ei löydy ketään, jolle velvollisuus kuuluisi. Vaikka virallista velvollisuutta ei olisi, monesti esiin astuu moraalinen velvollisuus. Asiaa ei haluta jättää hoitamatta.

Koska perunkirjoitus toimii osaltaan velkaluettelona ja niin muodoin koskee vainajan velkojia, nousee myös velkavastuukysymys toisinaan esille. Koska perunkirjoitus on toimitettava, sen toimittamatta jättämiseen on liitetty eräitä tehosteita. Perunkirjoituksen toimituttamisvelvollinen kuolinpesän osakas on henkilökohtaisessa vastuussa vainajan velasta, jos hän jättää perunkirjoituksen toimittamatta. Jos perukirjaa ei laadita, merkitsee se samalla, että vainajan ja kuolinpesän velkoja ei ole luetteloitu eikä arvostettu. Perukirja toimii siis myös velkojien turvana ja tämän vuoksi velvollisuuden rikkomiseen on liitetty ankara henkilökohtainen velkavastuu.

Todettakoon kuitenkin perillisten kannalta se huojentava tieto, että kuolinpesän osakas, joka ei millään tavoin ole osallistunut kuolinpesän asioiden hoitoon, ei joudu velkavastuuseen.

Velkojien suojaan liittyen on paikallaan ottaa esille vielä muutama seikka mahdollisesta velkavastuusta perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen. Henkilön kuolema ei poista hänen velkojaan, vaan velkojalla on oikeus saada suoritus saatavalleen vainajan oikeudenomistajilta, ts. kuolinpesältä. Perintökaaren pääsääntö on, että velkojien oikeus rajoittuu kuolinpesän varoihin. Kuolinpesän osakkaan osalta tämä saattaa tarkoittaa sitä, että koko vainajan omaisuus käytetään velkojen maksuun. Tämän ylittävä henkilökohtainen velkavastuu osakkaalle voi syntyä Suomessa vain, jos osakas rikkoo velvoitteitaan. Em. perunkirjoituksen toimituttamisvelvoitteen rikkomisen lisäksi velkavastuu voi syntyä väärien tietojen antamisella tai tietojen salaamisella perunkirjoituksen yhteydessä. Tällaisissa tapauksissa osakas saattaa joutua korvaamaan velkojan tappion tai palauttamaan omaisuutta kuolinpesään, jotta velka voidaan maksaa pesän varoilla. Käytännössä velkavastuu rajoittuu siis velkojalle aiheutetun vahingon määrään.

Lopuksi on hyvä muistaa, että perunkirjoituksen toimituttamisvelvollisuudesta pitää erottaa se kysymys, kuka perunkirjoituksen lopulta konkreettisesti toimittaa. Perunkirjoituksen toimittavat ns. uskotut miehet. Perintökaaren mukaan nimittäin: ”Osakkaan, jonka hoidettavana pesän omaisuus on – -, on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka sekä valittava sitä toimittamaan kaksi uskottua miestä”). Uskotuiksi miehiksi tulee valita vain esteettömiä henkilöitä, vaikka laki ei sitä nimenomaisesti edellytä. On kuitenkin osakkaiden ja velkojien edun mukaista, että esim. kukaan sukulaisista ei toimi uskottuna miehenä.

Monesti perunkirjoituksen toimittamiseen liittyy erilaisia siviilioikeudellisia ulottuvuuksia siksi uskotut miehet joutuvat joskus perunkirjoituksen toimittamisen yhteydessä tekemään erilaista juridista arviointia. Mikäli tarvetta ilmenee, toimistomme asianajajat ja muut lakimiehet ovat käytettävissä perunkirjoitukseen liittyvissä asioissa.


Aiheeseen liittyvät julkaisut