Rikosuhrimaksu käyttöön 1.12.2016 alkaen

Matti Huttunen

Blogit

23.11.2016

Rikosuhrimaksu on uusi maksu, joka kerätään rikoksentekijöiltä. Rikosuhrimaksu aiheuttaa siten rikoksesta tuomitulle varsinaisen rangaistuksen ohella taloudellisen lisäseuraamuksen, jonka suuruus riippuu tuomitun rikoksen rangaistusasteikosta. Maksun tarkoituksena on vahvistaa rikoksen uhrien tukipalveluihin kohdennettavaa valtionrahoitusta. Rikoksentekijät velvoitetaan rikosuhrimaksulla osallistumaan rikoksen uhrien tukipalvelujen rahoittamiseen. Oikeusministeriössä on arvioitu, että rikosuhrimaksulla kertyy vuosittain 4,5 miljoonaa euroa uhrien tukipalveluihin.

Laki rikosuhrimaksusta tulee voimaan 1.12.2016 ja lain säännöksiä sovelletaan lain voimaantulon jälkeen tehtyihin rikoksiin.

Rikosuhrimaksun on velvollinen suorittamaan täysi-ikäinen rikoksentekijä, joka tuomitaan rangaistukseen rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta. Rikosuhrimaksun on velvollinen suorittamaan myös oikeushenkilö, joka tuomitaan yhteisösakkoon. Rikosuhrimaksu määräytyy rangaistusasteikon perusteella riippumatta siitä, onko tehdyllä rikoksella uhria.

Maksun suuruus on 40 euroa, jos teosta säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi kuukautta vankeutta. Maksu on 80 euroa, jos teosta säädetty ankarin rangaistus on yli kuusi kuukautta vankeutta. Oikeushenkilölle määrättävä rikosuhrimaksu on 800 euroa. Samalla kertaa kahdesta tai useammasta rikoksesta rangaistukseen tuomitulle määrätään vain yksi rikosuhrimaksu.

Merkittävimmän osan rikosuhrimaksuista arvioidaan tulevan liikennerikoksista. Esimerkiksi liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja rattijuopumuksesta rikosuhrimaksu on 40 euroa. Mikäli kysymys on törkeästä tekomuodosta, maksu on 80 euroa. Rikosuhrimaksun ulkopuolelle jää esimerkiksi näpistys, josta voidaan tuomita vain sakkorangaistus.

Rikosuhrimaksu ei ole harkinnanvarainen vaan se määrätään rikosasian käsittelyn yhteydessä.  Maksu määrätään joko tuomioistuimessa tai sen määrää poliisi tai syyttäjä sakon antamisen yhteydessä. Maksuvelvollisuuden osalta voi hakea muutosta ainoastaan pääasian yhteydessä.

Vaikka rikosuhrimaksujärjestelmä on Suomessa sinänsä uusi tapa kerätä rahoitusta, on vastaavan tyyppisiä tukipalvelujen rahoittamismalleja käytössä eri maissa. Ruotsissa ja Tanskassa on esimerkiksi käytössä rikosuhrirahastot.